Laskuvarjolyhdyn takana

Kaverisynttäreille

2012-03-03T10:16:00.001-08:00

Lapset alkavat olla siinä iässä, että kavereilla on jo oikein kaverisynttäreitä. Tänään olivan sisarusten neljä ja kaksivuotis synttäreillä. Tein lapsosille vaatetta lahjaksi, kun ajattelin äidinkin niitä arvostavan.

Kaksivuotiaalle pupufanille kesäksi mekko ihanan tuntuisesta, liukkaasta joustavasta trikoosta. On varmasti kesällä vilpoisen tuntuinen ihoa vasten. Mekko on leikatessa kaavoitettu, kokona noin 86-98 uskoisin.

Aplikoin rinnukseen pupun jolla on rusetti kaulassa.

Helmassa pitsiä.

Veli esitteli viime kerralla kyläillessämme rakentamaansa rakettia niin antaumuksella, että ajattelin niiden olevan hänen juttunsa. Paikallisessa kangaskaupass oli kivaa tähtitrikoota johon aplikoitui hurjassa kiidossa oleva raketti. Kaava on villi viikinki ottobresta 6/10 koossa 110.

Nämä kuvat voisivat olla aamuiselta kävelyltä...

2012-02-09T06:40:00.000-08:00

Vaan eivät ole, koska Jamppaa ei enää ole. Juhannuksena joku ajoi sen yli ihan kodin vieressä. Vieläkin, yli puolen vuoden jälkeen välillä hätkähdän pihalla touhutessani, mihin se nyt meni... Tai kuullessani jonkun tulevan, ajattelen sen olevan Jamppa. Ja sitten muistan, ei se täällä enää ole. Miten joku eläin voi olla tuollainen persoona kun toinen ei ole??? Ikävä on, edelleen, onneksi nyt on löytynyt edes muutama kuva ja olen saanut korvattua niistä sen kuvan joka siitä haudatessa jäi...

Mummin kuolemasta on nyt viikko. Jännä, vaikka se oli odotettavissa, jopa toivottu, oli se silti kova shokki. Tiedän tämän olleen Mummille parempi näin, ei hän olisi halunnut viimeisiä vuosiaan elää, jos olisi saanut päättää. Odotan hautajaisia, mielessäni on hänelle sanat jotka haluan sanoa. Ikävä on häntäkin, Mummia kuuden vuoden takaa. Hän pääsi pois viimein, enää ei tarvitse surkutella, kun muisto puristaa rintaa, nyt voi vain surra ja olla iloinen, että sain elää hänen kanssaan niin tavattoman monta hyvää hetkeä. Kiitos Mummi kaikesta!!!

Ensimmäinen muruni

2012-02-09T06:16:00.000-08:00

Jääkarhumurut

Meni hassusti päin, kun nämä tein tilkuista, viimeisenä. Tumput ulkorukkasten alle tai muuten vaan lämpimämmällä pidettäväksi, yksinkertaiset. Kaava oli ottobren viime kevättalven numerosta, pidensin kyllä ja taisin vähän kaventaakin.

Tätä varten murun ostin. Pojalla ei ollu kaapissa enää sopivia päälipaitoja/huppareita. Huppari tästä piti tulla, mutta ei riittänytkään metri enää siihen. Isompi poika jo. Olisi muutenkin kannattanut tilata joko 20 senttiä vähemmän tai enemmän, nyt kankaasta jäi jäljelle vain inhottava soiro. Pitää muistaa kun seuraavaksi pojalle tilailee.

Pipo jämästä, tosin tuli liian pieni =( Pikkusiskolle menisi, muttei poika halua sitä hänelle antaa. Taidan kokeilla jos jämien jämistä saisin vielä toisen pipon, isomman ja laitan tämän lahjakaappiin odottamaan sopivaa sankaria.

Monessa blogissa olen murua lukenut kehuttavan ja pitää kyllä yhtyä. On ihan koko hintansa väärtti. Ihanat kuosit, napakkaa, lämmintä, helppo ommella. Pesun jälkeen olisin voinut huolellisemmin kuositella, nyt oli hankala leikata kun oli vaan heittänyt oven päälle ja vähän muka kuositellut, mutta ensi kerralla muistan senkin. Varmasti tilaan uudestaan. Onkohan noi kuosit liian lapsekkaita, jos äitikin tahtoisi tällaisen hupparin...

Loppu hippikukka

2012-02-07T03:30:00.000-08:00

Huppumekon kanssa samaan aikaan leikkasin Ottobren mustikkahaalarin kaavalla koon 92. Piti se heti pian ommella kasaan, mutta odottamaan joutui. Nyt se on valmis, eikä hetkeäkään liian aikaisin, se on just eikä melkein sopiva, kasvunvaraa ei jäänyt. Samassa ompelunpuuskassa valmistuikin oikein kasa vaatetta. Ja tykkään uudesta koneestani sauma saumalta enemmän.

Olisin halunnut tähän myllymuksuilta sellaisen rengasvetimen, mutta niitä olikin jäljellä enää oranssina, laitoin sitten tavallisen ja muistan hamstrata rengasvetoketjuja jos niitä jossain näen.

Joulumekko neitiselle

2012-01-03T23:50:00.000-08:00

Aatonaattoyönä valmistui neidin joulumekko, ei siis yhtään liian aikaisin. Kangas on metsolalta joskus ostettu (hippikukkako tämä oli?) ja kauan kaapissa marinoitunut. Hiukan meni hilkulle, kun hupun jouduin tekemään neljästä palasta, mutta riitti ja mikä parasta, ei jäänyt roippeita. Siitä oli ennestään leikattuna yks haalari, mutta se on vielä ompelematta.

Menin paikallisille ompelukoneiden poistomyyntipäiville katsomaan peitetikkikonetta. Muttei siellä ollut ja ihan hiukan vilaisin uusia ompelukoneita vaikka olin ihan tyytyväinen vanhaani. Niin siinä sitten kävi, että tämä Janomen 920, jlhavuodenmalli koukutti mut ja jäin sitä miettimään. Menin kuitenkin onneksi ulos ja etsin netistä astaavia koneita myyvät ja soitin yhdelle kyyäkseni hintaa. Hinta oli puolet halvempi kuin sillä jolta sitä enin katsoin, ilman vaihtokonetta vielä ja lisävarusteina sain ylimääräisiä erikoispaininjalkoja paketin ja puolia + ilmaisen kuljetuksen ja naps, huomasin maksavani netissä uutta konetta. Tuossa pöydällä se nyt nököttää, vasta harjoitustilkkuun ompelin, mutta jo rakastuin.

tähtifleece

2011-12-04T09:23:00.000-08:00

Kuvat tuli nyt hassusti päin, kun tein ensin peiton ja jämistä sitten tämän kaulurin. Päälipuolella punainen tähtifleece ja alla ruskea ruutubambu, kaulalla ihan resori.

Ja tässä peitto, joka johti kaulurin ompeluun. Toisella puolella punavalkoraidallinen college ja yksi aplikoitu fleecetähti.

Toinen puoli tähtifleeceä. Nämä taidan hinnoitella kirpulle, kun kotona ei ole käyttöä. Sain yhden kankaan pois kaapista, tämän teko kun alkoi operaatiosta kaikki vanhat fleecet käyttöön.

Se on kotona

2011-12-01T23:57:00.000-08:00

22.10.11 se tuotiin kotiin. Kesällä koitettiin miehen kanssa saada sitä käyntiin, että pääsis koeajolle, katsastukseen ja ajettais se kotiin. Kesä on laaja käsite, mutta niinkuin lapsilta ja remontilta saatiin vapaita käytiin autoa laittamassa, mies välillä yksinkin työpäivän jälkeen. Muutamia kertoja se lupas, mutta yleensä tehtiin muutama tunti töitä ja palkaks saatiin korkeintaan liekit koneesta. Joka kerran välissä oli paljon aikaa kun harmitti, kaikki koitettu mut ei. Puhelimessa puhuttiin pitkiä puheluja kysyen neuvoja viisaammilta.

Tähän mennessä siihen on nyt sitten vaihdettu öljyt+ öljynsuodatin, bensapumppu+bensasuodatin, sytytystulpat, virranjakajankansi ja pyörijä, katkojan kärjet + kondensaattori, sytytyspuola, akku ja ilmanputsarikotelo. Suuri osa tietenkin ihan vakiokamaa, osa vaan siksi että saataisiin käymään.

Lopulta tuli todettua että jos se talveksi halutaan kotipihaan on keksittävä joku kuljetin. Hinaamaan sitä ei voinut lähteä kun ei ole tietoa onko siinä jarrut minkämoisessa jamassa. Trailerikin oli huono vaihtoehto kun piha jossa se oli on aika pahan mäen takana ja tuollainen yhdistelmä olisi ollut vaikea saada sieltä pois, toi painaa kuitenkin pari tonnia, eikä meiän autossa oo nelivetoa, se ois jääny sutiin siihen mäkeen ja sit sitä ei ois saanu siitä mihinkään. Ystävällä on autonkuljetusauto ja kun soviteltiin kalentereja saatiin kaikille osapuolille sopimaan toi 22.10. Eniten jännitti varmaan meidän poikaa, seisoi koko päivän ikkunassa odottamassa vaikka pyhästi lupasin kertoa kun ovat tulossa.

Lopulta se sitten tuli, poika hyppi pihalla tasajalkaa autot nähdessään. Buick oli saatu kyytiin hajoittamatta mitään ja taidettiin saada alaskin niin. Puskurit laahas maata muutaman kymmenen senttiä, pakoputket myös, mutta ovat niin vahvaa tekoa että ei käynyt kuinkaan. Autot osaava ystävämme sai sen heti käymäänkin ropatttuaan paria paikkaa, ai että oli hienon kuuloista, tais isäntä sillä ajaakin metrin ees ja taas. Nyt se odottaa kevätaurinkoa ja kunnostusilmoja pihassa. Isäntä siellä silloin tällöin kaivelee, mutta taitaa vaan fiilistellä vasta. Ensi kesänä olisi tarkoitus buicki laittaa liikenteeseen 50 vuotisjuhlan kunniaksi. Tekniikka on onneksi ainoa mitä pitää laittaa, sisusta tarvitsee vain siivousta ja hinkkaamista.

Overdriveltäkin löytyi 2003 keskustelu jossa juuri tätä autoa kaivattiin ja pohdittiin onko elossa ja missä. Joku oli ilmeisesti silloin tietoinen auton olinpaikasta, mutta ei laittanut sitä julkisesti esille. Me käytiin nyt pistämässä kuva ja kertomassa kotiin tulosta. Heti oli muutamia muistelemassa yhteisiä hetkiä auton kanssa. Nää on just siitä niin upeita, että jokaislla omistajallaan taitavat olla osa "autoperhettä". Katsotaan minkä sijan tämä saa meillä, ensin pitää päästä ajelulle =).

Lahjuksia ja tuliaisia

2011-11-30T11:46:00.000-08:00

Ikasurin salaisessa olleesta etanatrikoosta pipo ystävän viisivuotiaalle.

Heijastin takana saumassa.

Ja nelivuotiaalle pikkusiskolleen vastaava vaaleanpunaisesta apilasta.

Yksivuotiaan viidakkopaita koossa 92. Hihat mustat, kun viidakko ei enää riittänyt, voih, mä niin rakastan tätä kuosia. Noh, uusia tulee, ehkäpä joku niistä yltää samalle tasolle. Ja tätä on velourina vielä jäljellä toista metriä =)

Ystävä vauvalle syntymälahjaksi muistaakseni koossa 80, lime resori sopii tosi hyvin.

Pipo velourisena, tosin on sopiva varmaan vasta ensi talvena =).

Vauvan isoille veljille vielä ruskeat velouripipot ilman mitään ihmeelliyyksiä kun noi koululaiset osaa olla vaativia =). Käyttöön olivat päässeet, toisella lemppariksi asti.

Syksyn mittaan tehtyjä ja jo pois annettuja tuliaisia, yksi syntymälahja ja yksivuotiaalle.

Juhannusruusu meillekkin

2011-11-02T12:23:00.000-07:00

Moni bloggaaja on virkannut näitä ja kun Salon iltatorilla kesällä oli kuteenmyyjä pakkohan sitä oli ostaa ja alkaa virkkaamaan. Kude loppui tietty kesken ja ostin lisää, vaan eipä ollutkaan samanväristä. Niimpä purin ja jätin välistä pari kerrosta pois, nyt riitti just eikä melkein, 30 senttiä tais jäädä yli. Hiukan ehkä harmittaa kun olin ajatellut tehdä tuosta ylisuuren, mutta pitänee tehdä toinen ja tehdä se siitä sitten ja hyvin se paikkaansa sopii juuri tuon kokoisena.

Toinen, vääränvärinen piti heti kans käyttää ettei jää kierimään, samaa ohjetta mukaillen pikkumatto. Keittiössä siis asustavat, me maalattiin keittiön lattia kesällä tuollaiseksi vaaleanpunaiseksi (Uulan ruusu) ja nää sopii nyt hyvin tuohon sävyyn, ehkä pitää keittiön taustoja jossain vaiheessa miettiä kun ne on edelleen limenvihreät. Muu keittiö ei ole tällä hetkellä kuvauskelpoinen, siksi hassut kuvakulmat.

Poikaselle

2011-11-01T10:15:00.000-07:00

Pojalle vihreät joustofroteehousut samalla kaavalla kun pari vuotta sitten. Hienosti olen silloin tuon tehnyt, siitä asti ovat olleet jokapäiväisessä käytössä ja vielä vaan käytän samaa kaavaa. Eikä ne mielestäni koskaan ole näyttäneet liian isoilta. Alkuun asetin resorit lahkeen alla, nyt resorit jo näkyvät jalassa ollessa.

Meillä asuu John deere fani.

Tästä kyllä kuulemma puuttuu kiltit valot.

Liivi villafleecestä kylmiin päiviin, tasku tarkoituksella vinossa kun suoraan se ei osu koskaan edes vahingossa. Kiva materiaali kun ei tarvitse huolitella, halusin kuitenkin laittaa noihin reunoihin tuollaiset koristeompeleet. Kaava jostain käsitylehdestä jossa oli silloin tarjouskin tästä kankaasta. Poika ihastui tähän, on päällä aina jos saa itse valita, metsolan vihreästä traktorijoustiksesta tehty paita, tämä ja ruskeat joustishousut, aika hyvä maku vai mitä?

Mekko paidasta

2011-10-31T08:20:00.000-07:00

Joku ei taas ottant ollenkaan ennen kuvaa, jälkeen tässä. Tämä oli siis äidin entinen kauluspaita jossa oli pitkät hihat. Kooltaan se oli S, mulle tämä ei tule ikinä enää mahtumaan, mutta lempipaitaa ei voinut pistää poiskaan =).

Leikkasin hihat pois, niistä tulee legginssit kun ehdin ne ompelemaan. Laitoin hihansuihin resorit ja tein pari uutta napinläpeä joihin pistin kukkanapit. Tää oli siis ennen auki noihin ruskeisiin nappeihin asti.

Helmaan jättirätistä mukaan tarttunutta pallonauhaa ja Iinulta ostettua kukkanauhaa.

Valmis, tätä on pidetty ahkerasti jo nyt =) ja lultavasti mahtuu pitkään kun noi hihansuut antavat hyvin periksi, olihan niissä aikuiskokoiset hihat alunperin.

Tämän tunnustuksen sain Väkerryksiä blogista. Kiitoksia!!!

Tunnustuksen saaneen pitää:

1. Kiittää tunnustuksen antajaa.

2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.

3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta.

4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään.

Mä taidan skipata eteenpäinlaiton, kun niin monessa blogissa olen tämän jo nähnyt. Tehdään vaikka niin, että halukkaat nappaavat sen tästä itselleen =)

Satunnaisia asioita...
1. Asun maalla vanhassa hirsitalossa.
2. Täällä asuessani olen oppinut rakastamaan pimeyttä joka ikkunoista näkyy syksystä kevääseen, siksi meillä ei ole verhoja ikkunoiden edessä.
3. Teen käsitöitä ihan laidasta laitaan fiiliksen ja vuodenajan mukaan.
4. Mulla on aina sata ja yksi eri työtä kesken käsitöiden piirissä.
5. Joka kevät minusta kuoriutuu intohimoinen puutarhaharrastaja, sen ansiosta pöydässä on edelleen omat vihannekset (yleensä joulun asti) ja marjat läpi talven
6. Tunnen monesti haraavani vastavirtaan ja joudun usein selittämään elämänvalintojani.
7. Tänään suomen rekkarit saanut "uusi" ihana autoni on 22 vuotias ja olen sen toinen omistaja.
8.Valitsen yleensä aina ennemmin vaihtoehdon 2, jos ykkönen on siivous, silti ihastelen ihmisten ylisiistejä koteja.

Tuunaus & Ikasyrin salainen

2011-10-03T23:14:00.000-07:00

Sain laatikollisen tyttöjen ja poikien vaatetta omille ja ystäville jaettavaksi. Osan vein lahjoitukseen sopimuksen mukaisesti ja joitain kaivelin tuunauslaatikkoon. Nää housut otin ekaksi käsittelyyn. Harmi kun ei tullut otettua lähtötilanteesta kuvaa. Housut ovat kokoa 92/98, mutta leveyttä oli siunaantunut enemmän kuin esikoisen 110 housuissa. Tein kestoprässit ja kavensin reilusti. Otin kuminauhaviritykset pois ja laitoin nauhat villapalloineen tilalle.

Iinulta tilattua nauhaa vielä lahkeeseen ja valmiiksi tuli.

Tuli tytön lempparihousut, ehkäpä noiden syötävien pampuloiden ansiosta.

Ikasyrin salaisista paketeista oli ainakin fb:n kangashamsteriryhmässä paljon kysymyksiä. Itse otin kaksi pakettia ja olen kovin tyytyväinen. Tässä kuosit, muut trikoota paitsi sininen tähti velouria. En mittaillut määriä, mutta reilusti enemmän mitä tuolla hinnalla olisi saanut muuten ostettua. Osa oli kakkoslaatuista, mutta ei mitään pahoja virheitä. Punahilkka oli likainen, lähti puhtaaksi ihan normipesussa, siinä oli myös keskellä sellainen raita, yksi silmukka menee ikäänkuin väärin, saa helposti kierrettyä. Numerot oli pakanloppuja ja reuna oli aivan vino ja parissa oli vaakana samaa raitaa kuin punahilkassa. Muissa en nähnyt vikaa, mutta en kyllä kovin paljon ole syynäillytkään, noi mitä mainitsin näkyi selvästi, mutta on helppo kiertää ompeluissa. Katsotaan innostunko vielä mittaamaan kokonaismetrimäärän.

Nämä tuli hetki sitten myllymuksujen penkojaispäiviltä. Ylhäällä trikoota ja alhaalla villajoustofroteeta.

Ja nämä velourit kangastukusta ja paikallisesta. Lisäksi vielä vaaleanpunainen ja ruskea, mutta ne oli jo tässä kohtaa leikkautuneet vaatteiden osasiksi ja esitellään valmiina.

Ollaanko kaikki yhdessä itä mieltä ettei tämä ompelija hetkeen osta kangasta???

Keskosille unipusseja

2011-10-03T10:56:00.000-07:00

Suuresta käsityölehdestä bongasin keskosten unipussilahjoituksen. Täällä ohjeet jos lehti on hukassa. Kun en osaa yhtä tehdä, tein kasan.

Yhdeksän kaikkiaan, niin monta kuin noita kankaista sain. Nepparit nappasin olalle, osassa metalliset, osassa muoviset. Kaikkia kokoja tein, mutten kuvista osaa sanoa mikä on minkäkin kokoinen. Toivottavasti saavat lämmittää pieniä potilaita.

Ei tää ole mikään ruokablogi, mutta...

2011-09-29T04:35:00.000-07:00

Tulipahan kuvattua eräs päivällisen valmistus, koska me niin tykätään näistä, ja näin syksyllä jokaisella, joka kasvattaa kesäkurpitsaa on sitä varmasti paljon!!!

Mulla kasvaa sekä pitkää, että tätä pallomallia, keltaisena ja vihreänä. Pallot laitan juurikin näitä täytettyjä kesäkurpitsoja varten kasvamaan, mulla on vuoka johon menee juuri neljä puolikasta ja on nää helpompia käsitelläkkin kuin pitkät, ainakin jos tarjoilee näin kokonaisena.

Paistan jauhelihaa ja sipulia. Tähänhän käy myös pavut, tomaatti, sienet, soijarouhe, paprika, kinkku oikeestaan kai ihan mitä ikinä keksit. Meillä näissä on yleenä vähän sellaiset "mitä kaapista löytyy" täytteitä.

Halkaisen kurpitsat ja kaavin ne tyhjäksi. Kuitenkin niin, että kuori jää noin sentin paksuiseksi kauttaaltaan niin pysyy kypsänäkin kasassa. Kurpistasta kaavittu liha laitetaan kattilaan ja hella päälle. Annetaan porista pehmeäksi, harvoin tarvitsee erikseen nestettä, sitä tulee kurpitsasta kun alkaa lämpeemään.

Muut täytteet myös joukkoon ja antaa hetken porista yhdessä, joskus lorautan tässä vaiheessa myös tilkan kermaa.

Kurpitsanpuolikkaat vuokaan ja lusikoidaan täyte sisälle. Laitoin pariin päälle tomaattia.

Ja juustoraastetta. Onpa kummallisen värinen kuva...

Ja uuniin 200 kunnes juusto saa hiukan väriä.

Laitan tällaisena lautaselle, keitän yleenä lisäksi perunoita ja teen tuorealaatin, kaavimme täytteen niiden kanssa. Kuoren voi myös syödä, mutta meillä lapset eivät sitä halua ja itsekin jätän isoista syömättä, pienistä menee kaikki.

Hyvää!!!

Myös halpaa ja terveellistä, meillä ainakin kesäkurpitsa tuottaa kesän aikana niin paljon satoa että välillä on oikein helisemässä sen kanssa mihin sen lykkäisi.

Tunnustus

2011-09-21T12:18:00.000-07:00

Mä sain tunnustuksen =) Lämmin kiitos Marjuskalle!!!

Vastailen siis viidesti ja laitan sitten tunnustuksen eteenpäin viidelle.

1.Lempiruoka: Syksyn viileys toi taas mukanaan sopat, kokolihasoppa, jauhelihasoppa, nakkisoppa yms, nam.

2. Lempimakeiseni: Suklaa.

3. Lempiluettavani: Romaaneja luin paljonkin ennen lapsia, nyt, kun en pysty niitä kerralla lukemaan kallistutaan erilaisiin lehtiin ja "ideakirjoihin". Käsityöt, perinnerakentaminen ja puutarhanhoito lähellä sydäntä. Näistä myös kirjahyllyssä löytyy valittavaa.

4. Mieluisin tapa tehdä käsitöitä: Vaihtelee, teen aika lailla mitä vaan. Kotona tulee yleensä ommeltua, joskus myös punon pajusta yms luonnomateriaaleista. Autossa neulon ja virkkaan miehen ajaessa.

5. Lempielokuva: Ööh, mä oon niin huono kattomaan mitään... Moulin rouge sai joskus haukkomaan henkeä kun sitä leffassa käytiin kattomassa.

Ja eteenpäin viidelle:

Villapata kiehuu
Mari Ò Netti
Siltakulma
Piipadoo
Caorann

Olkaapas hyvät =)

Imsevimse tuunaukset

2011-09-08T03:58:00.000-07:00

Ensin sain ystävältä yhden setin (4kpl) ja sitten löysin kirpulta toisen setin kahdella eurolla, yhtä lukuunottamatta kaikki käyttämättömiä. Nämähän on niitä vaippoja jotka olivat äitiyspakkauksessa joku vuosi sitten, meneeköhän 2009 ihan mettään? Meillä esikoinen syntyi 2008 ja hänellä oli silloin noita, mutta vain kaksi. Me tykäättiin niistä, mutta imu niistä loppui hyvin nopeasti kesken. Jossain Mama haasteessa keväällä joku oli näitä tuunaillut, piti siis minunkin kokeilla kun niitä käteen jäi.

Raitajoustikset taitaa kaikki olla myllymksujen, kauan kaapissa marinoituneita jokatapauksessa.

Leikkasin vaan saman kokoiset kappaleet kuin vaippa ja saumuroin kiinni. Murr, saumuri taas temppuili kaarteissa, mutta kelpaa kun ei liian läheltä tutki. Osaisiko joku muuten jelppiä miksi saumuri kaarteissa jättää välillä osan langoista ottamatta mukaan.

Lisäksi ompelin kaikkiin toisen läpän kaksinkertaisesta bambujoustofroteesta.

Mansikka

Ilo

Metsä

Lakkeja trikoosta

2011-09-04T11:21:00.000-07:00

Olipa ihana avata blogi, kun oli monta uutta kommenttia uusien ilahduttavien lukijoiden lisäksi. Kiitos teille, heti halusin laittaa lisää luettavaa.

Sain nappikauppa punahilkasta tilauksen mukana kaavan tällaiseen lakkiin kun pyysin. Olikin kiva kaava, kiva tehdä ja hauskan mallinen. Trikoo ei kyllä ollut paras mahdollinen kangasvalinta noihin, mutta tulipahan kokeiltua. On aika löperöä ja menee päässä kovasti ruttuun, tietty jos tekis pienempänä... Tai ottaiskin noi itselle käyttöön =) Trikoiden jämälaatikkoa kaivelin, siksi kirjavammat kuin tyylini on.

Isöäidin neliöitä tiskipöydälle

2011-09-03T13:05:00.000-07:00

Lanka- arkusta tupsahti muutama kerä jotain bambulankaa, sain sen joskus. Kun sain sen tein yhden rätin ja käytin sitä kunnes sen aika oli päätyä kompostiin. Nyt virkkasin kaikki loput langat pois ja sain kolme rättiä. Tällasta virkattua/neulottuua bamburättiä on kyllä niin kiva käyttääja kun se liikaantuu, pesukoneeseen ja taas on "uusi" rätti kun kone pysähtyy. Kahta pidän kierrossa, toinen käytössä,toinen koneessa.

Kukat sain äidiltä nimppariksi heinäkuussa, olivat hänen itse kasvattamiaan.

Hui,tää on jo maaliskuulta

2011-09-03T12:58:00.000-07:00

Serkku täytti maaliskuussa vuosia. Hän on kova hoitamaan nukkeja niin ajattelin nukkea myös lahjoa. Kaapista löytyi muutama kerä kauan sitten ostettua Novitan jenga lankaa turkoosina, siitä tein baby bornin kokoiselle nukelle makuupussin. Raunat virkattu sillänovitan pörrölangalla.meidän nukke oli pussiin liian pieni, oli ihan sopiva sille isommallle baby bornille. Malli oma, tosin olen jotain vastaavaa joskus nähnyt jossain lehdessä ja valmistui siis silloin maaliskuussa, kuvat löytyi koneen syövereistä vasta nyt.

Tulipa hypättyä yksi kuukausi kokonaan yli =)

2011-09-03T12:36:00.001-07:00

Kiirusta aikaa vuodesta, ainakin meidän elämäntyylillä, eikä tuo ulkoremontti lainkaan vähennä sitä, se on siis edelleen kesken, mutta paremmalla puolella jo. Käsitöitä kyllä silti ehtii, mutta koneella istuminen jää. Kuvat olen kuitenkin kaikista kyhäelmistä ottanut vaikkei ne itsestään tänne olekkaan päivittyneet. Niitä siis tulossa.

Ensimmäisenä kesähelteillä valmiiksi saamani mekko kuopukselle. Sain lahjaksi tätä Novitan puroa, kukkaniittykö tuo väri oli. Tällainen siitä sitten syntyi, tosin työ kasvoi kasvamistaan ja vei lopulta pari uuttakin kerää kun en malttanutkaan lopettaa paitapituuteen. Malli oma neuloessa syntynyt. Ihana on, tykkään kovasti ja on myös tosi lämpöinen talven kylmiin päiviin. Meillä ei ilman villaa pärjätä talvea. Yllä lapsosista joku reuhokuva, mutta siinä tulee mielestäni paremmin esille.

Muistaakseni en ole näitä villahousuja täällä esitellyt vaikka olivat puikoilla jo keväällä ja tipahtivat poiskin kohtuu nopeasti. Villavaippahousut ovat siis samaiselle tytölle, mutta tyttö otti ja oppi kuivaksi kesällä. En tiedä mitä housuille nyt teen kun niissä on aika reilusti tota vaippavaraa, ehkäpä koitan jos nyörillä olisivat edes hiukan sopivat tai sitten pidemmän ja pistän esikoisen kaappiin. Malli tämä.

Tuunailuja

2011-07-28T00:13:00.000-07:00

Mitä saa aikaiseksi kun yhdistetään pari superihanaa, mutta valitettavasti kaikkeen liian pientä kankaanpalaa ja lapselle epäsopivat farkut?

Leikkasin esikoiselle epäsopivista ja siksi käyttämättä jääneistä farkuista lahkeet pois ja ompelin helman kankaasta, joka oli joutunut "eisaaenäämitään laatikkoon" (miksi ne muten pitää aina säästää???). Helma on tehty viidestä erilevyisestä palasta, mutta sain saumat mielestäni aikahyvin hävitettyä tuonne. Tykkään kankaasta tosi paljon ja olen superiloinen kun sain sen käytettyä. Hienosti kuvattu kun näyttää vinolle, kyllä se ihan suora on.

Kolme nappia tuomaan mielenkiintoa.

Takaa. Mietin toisen taskun vaihtamista kukkakankaasta tehtyyn, muttei riittänyt. Läpän voisi saada... Hmm. Hetken kestää ennen kuin tää meidän neidille menee, mutta laitoin kaappiin odottamaan, toivottavasti tykkään (ja neiti tykkää) vielä kun koko on ajankohtainen. Farkut oli 104, mutta sen verran leveät,että voisi mennä 110 käyttävälle.

Toista kangasta oli hiukan enemmän ja ajattelin siitä kassia, mutta tulin siihen lopputulokseen etten mä sitä käyttäisi vaikka kangas ihanaa onkin. Edellisistä farkuista siis lahkeet ja hiukan resporia ja pitsiä, tadaa...

Nappi rusetin keskelle & sauman päälle pitsi.

Takaa. Kangasta jäi hiukan, saisikohan siitä lippiksen...

Tämä oli ystäväni omalle tytölleen ompelema liivimekko kokoa 74. Oli meillä käytössä silloin kun sopi ja jätin jemmaan kun en raaskinut myydäkkään. Leikkasin yläosan pois ja laitoin tilalle resorin, sain juuri tähän hetkeen sopivan mekon. Vielä pitsillä hiukan rypyttämällä nostin helmaa. Pitsit saa helposti pois kun pituutta on enemmän, silloin se on ihan tavallinen puolihame.

Sielläkin omatekemä nappi.

Sadonkorjuu on ehkä parasta aikaa vuodesta

2011-07-22T02:02:00.000-07:00

Tältä näyttää meiän talo nyt. Aloitettiin ulkoremppa. 70 lukuisen muovilateksilla maalatun ulkolaudoituksen alta löytyi alkuperäinen 1936 laitettu punamullattu lauta. Otamme sen näkyviin , korjaamme vaurioituneet kohdat ja lisäämme rimat. Uulan punamaali on jo ostettuna ja odottaa esiintymisvuoroaan. Noi ikkunat mua jurppii, tässä on ollut niin kauniin kuusruutuiset ikkunat, mutta ne on ilmeisesti poltettu, me ollaan löydetty niitä ainoastaan kaks. Jos nyt alkaisin tätä remppaamaan, vaihaisin ikkunat alkuperäisen kaltaisiin, mut nyt kun sisätilat on jo rempattu noiden mukaan ne saa olla, on se sentään puuta eikä mitään alumiinia.

Metsä tarjoili tällaista antia, ja mustikoita ja vadelmia, mutta niitä ei tullu kuvattua.

Tää kuva on meiän pihalta, taidanpa käydä nekin sieltä poimimassa ettei helle kuivata.

Pienelle poikavauvalle

2011-07-22T01:46:00.000-07:00

Ystävä sai pienen pojan. Nyt hän kävi kylässä ja sain annettua lahjan. Täälläkään en sitä ennen paljastanut, koska hän taitaa täällä piipahdella. Kokoa 68 Konetrikoosta paita turkoosein resorein. Herkut värit mun mielestä.

Paitaan sopivat velourhousut. Laitoin kuminauhat lahkeisiin ja vyötärölle.

Ja talvisesta ottobresta tämä hauska lakki. Oli kiva tehdä ja musta toi on niin ihana vauvanmallinen hattu. Edessä ja takana on pätkät fabermixin nauhaa, vuori samaa trikoota kuin paita.

Stapelia hirsuta - Raatokukka

2011-07-05T12:29:00.000-07:00

tapelia hirsuta ilahdutti kukalla. En huomannut sen haisevan ollenkaan, ehkä mulla on hajuaisti kadonnut. Viimeksi kun purppuraraatokukka kukki, haisi koko huusholli pari päivää ihan raadolle.

Nappeja

2011-07-05T12:09:00.000-07:00

Pitihän munkin näitä tilata ja heti jäin koukkuun =) Tein jokaikisen tilaamani napin heti... Pitänee siis tilata lisää?

Ylhäällä ponnarit. Muutama jo käytössäkin kuvaushetkellä.

Jättiklemmareista puolet edustettuna.

Nappeja.

Hiuspinnit.

Ja pinssit.

Ei kovin kiva päivä tänään

2011-06-30T11:22:00.000-07:00

Talvisena päivänä näin sinut ensi kerran, kun istuit pihallamme kylmissäsi.
Odotit Vilperiä takaisin kanssasi leikkimään.
Sinulla oli ystäväkin mukana tullessasi.
Kotiin tullessamme pihaan jäi aina kyyhöttämään kaksi mustavalkoista pientä Vilperin tultua sisälle.
Tyttöystäviä, sanoin minä.
Kerran tulitte sisälle kuin varkain.
Paniikissa menitte kaapin taakse piiloon ja sähisitte minulle.
Minä jätin oven auki ja annoin teidän olla.
Sinä olitkin siirtynyt lattialle vauvani viereen nukkumaan.
Minä häädin sinut pihalle.
Sinä rakastuit lapseeni.
Sain häätää sinua pois hänen vierestään jatkuvasti.
Ystäväsi oli kadonnut jo aikoja sitten kun tajusin sinun jääneen asumaan.
Pyytämättä, lupaa kysymättä.
Sinä vain tulit ja jäit.
Et ollutkaan tyttöystävä, olit poikaystävä.
Opin rakastamaan sinua,
niinkuin sinä rakastit lastani.
Halusit aina nukkua hänen vierressään.
Puskit häntä aina ensimmäisenä.
Opetit hänetkin tervehtimään puskien
Taisit kiintyä meihin muihinkin.
Hurisit heti kun jonkun meistä näit.
Totuin läsnäoloosi,
olit aina ja kaikkialla,
koko ajan siellä missä mekin.
Ensimmäisenä aamulla olit ovella moikkaamassa,
viimeisenä illalla toivotit hyvät yöt.
Et koskaan jäänyt sisälle nukkumaan.
Et viihtynyt sisällä,
kävit vain,
pyytääksesi hetikohta takaisin ulos.
Siitä sait lempinimen, Jampparamppa.
Ramppasit edestakas.
Sinä asuit piharakennuksessa,
sinne sinä olit tehnyt itsellesi oman pesän oljista,
itse.
Sinä kaivoit talvella pesän lumeen,
itse.
Vaikka oli kuinka kylmä sinä et tullut sisälle asumaan.
Teit pesän niikuin äitisi oli tehnyt pesän sinulle ja sisaruksillesi.
Sinä olit itse oman elämäsi herra,
sinä teit niinkuin halusit,
sinä et halunnut asua sisällä,
vaikka sinä halusit asua meidän kanssamme.
Sinulle ei kelvannut antamani ruoka,
sinä metsästit senkin itse.
Ikinä en saavuttanut sitä luottamusta,
sinä et syönyt ellet itse ollut tappanut.
Minä vihasin tapaasi leikkiä ruualla.
Kiusata ja kiduttaa.
Tapoin jonkun puolestasikin kun en kestänyt katsella.
Kun sait käärmeen toit sen innoissasi minulle,
aina uudestaan ja uudestaan näytille.
Olit siitä niin ylpeä, että tunkioltakin sen kaivoit minulle takaisin.
Lapsille sinä olit paras kaveri,
aina leikissä mukana,
kärsivällisenä,
vartijana vieressä.
Vauva, johon rakastuit pysyi rakkautenasi.
Häneltä sallit paljon enemmän kuin muilta.
Jos lapseni ylitti rajansa sinä nousit ylös ja poistuit paikalta,
ollaksesi ihan lähellä vahtimassa hänen touhujaan.
Vanhat kissat eivät enää suvainneet sinua.
Se ei sinua häirinnyt,
sinä olit meidät valinnut,
ja sinä pysyit,
vaikka toiset kissat eivät sinua tänne halunneetkaan.
Sinä lunastit paikkasi aina uudestaan ja uudestaan.
Ne oppivat sietämään sinua.
Kun niillä ei ollut vaihtoehtoa.
Sinä muutit tänne jäädäksesi.
Sinä olit Persoona.
Lämmin.
Uskollinen.
Rakas.
Suloinen.
Minun kissani.
Meidän kissamme.
Lasteni rakkain leikkikaveri.
Juhannuksen vietosta tullessamme et ollutkaan vastassa.
Sydämeni päälle putosi kivi,
joka kasvoi päivä päivältä.
Tänään jouduin hakemaan sinun ruumiisi tien poskesta.
olit kohdannut voittajasi.
En ollut tunnistaa sinua ennen kuin tajusin katsoa vain korvia ja häntää.
Raskain mielin kannoin petoeläinten raateleman ruumiisi kotiin.
Käärin sinut valkeaan lakanaan,
hautasin laatikossa puutarhaan,
hyvästelin kyynelsilmin.
Hautasi kaivettiin suuren puun juureen.
Se puu on yhtä vahva ja itsenäinen kuin itse olit.

Miten saan kerrottua lapsilleni että rakkain leikkikaveri on poissa...

Kukkii taas

2011-06-14T05:23:00.001-07:00

On näköjään sellainen aika vuodesta, että kukkii hurjasti sekä ikkunalaudalla, että ulkona. Näitä ikkunalaudalla kukkivia tulee enemmän ihmeteltyä täällä. On myös aikaa blogata kun jännetuppitulehdus kädessä estää käsityöt.

Tästä se taas lähti, pari karvapalloa ja kohta ne oli varren päässä.

Ihana on!!!

Toinen jäi hiukan jälkeen. Ensimmäinen kun kuihtui, toinen aukesi.

Ihana tuon ison nupun spiraalikuvio.

2011-06-13T07:10:00.000-07:00

Viime vuonna tämä ilahdutti kolmella kukalla, nyt oli nuppuja parikymmentä, nämä jaksoivat aueta. Ihana, ihana, ihana.

Pipo, jonka piti olla hiha

2011-06-13T06:37:00.000-07:00

Aloitin tekemään hihatinta kunnes huomasin ettei lanka riitä ja värin tekeminen oli lopetettu. Tuli sitten pipo tytölle. Aika hauska tuollaiseksi vahinkotekeleeksi.

Koristeeksi virkkasin kukkasen.

Päässä.

Hametuunaus itselle

2011-06-13T05:59:00.000-07:00

Ihastuin kirpputorilla tähän kankaaseen. Kotona hamekin vaikutti sopivalta, mutta ei minun tyyliseltäni.

Helma poikki ja pikkasen uudelleen ompelua ja kumilankaa.

Pussihame

Päällä.

Buick

2011-06-13T05:20:00.000-07:00

Autoperheeseemme liittyi uusi jäsen. Kesäauto =). Kyllähän meillä oli kesäauto jo ennestään, se ei vaan ole kolmeen kesään liikkunut(talvella kyllä sinne naapuriin, taisin täällä asiasta mainita...). "Se on neliovinen ja siksi niin paljon kätevämpi kun lasten kanssa liikutaan, edullinenkin se on ja vanhempi kuin edellinen", taitavat sanat olla suoraan isännän suusta, ja niin se sai luvan sen ostaa.

Buick Electra 225 4d HT Vm -62

Auto on "avioeroauto", jäi talon pihalle vaikeiden asioiden myötä. Oli painunut kohtuusyvälle maahan siinä odotellessaan, sammaltakin kasvaa siellä ja täällä, samoin hometta. Mutta eiköhän tosta vielä kelpo kuoriudu kun sitä vähän puunaa ja ymmärtää ettei melkein 50 vuotias ole sama kuin uusi. Reilu kuukausi sitten saimme sen ostettua omaksemme.

Lasten myötä jotenkin minun innostukseni jenkkiatoihin ja niihin liityvään oheistoimintaan on ollut katkolla, mutta taitaapi se taas heräillä. Osin voi tietenkin johtua ihan siitäkin tosiasiasta, että ajettuani viimeiset vuodet pelkkää vanhaa jenkkiä, se on arkipäiväistynyt. Joskus kun jenkki oli vaan kesäautona muistan kuumeen, joka alkoi tammi- helmikuussa auringon pilkahdettua ensimmäisiä kertoja. Alettiin käymään tallilla puunaamassa ja hinkkamassa kulkupeliä kesäkuntoon ja aprillipäivän ja vapun välisenä aikana se katsastettiin ja otettiin liikenteeseen ja sillä ajettiin kesä, toinen auto seisoi sen aikaa, syksyllä se taas ajettiin talliin talviteloille ja talvella vaan haaveiltiin =).

Nyt voi taas alkaa kuumeilla =)

Ja onhan noi rompetorit aika kivoja löytöpaikkoja muullekkin kuin auton osille...

En tiedä kiinnostaako teitä tällainen autohöpötys, mutta alkuun ainakin laitin buickille tänne oman tunnisteen niin saamme itse kirjattua ylös tuon huoltotoimia ja historiaa meistä eteenpäin. Tarkoitus on kaivella historiaa myös taaksepäin ja kirjoitella sitä ylös, mutta ensin halutaan se kotiin. Hihkaiskaahan muuten jos kiinnostaa, onhan noita tossa muitakin.

Naamiaisissa

2011-04-21T04:26:00.000-07:00

Tipuankan kanssa käytiin moikkaanassa ystäviä naamiaisissa. Poika sai itse valita mikä haluaa olla ja vastaus oli tipu. Selvä, äiti kävi kankaat läpi, leikkeli, ompeli ja tämmöinen siitä tuli. (Kuvat meni nyt jostain syystä hassuun järjestykseen, pahoittelut)

Nokka ja nauravainen.

Taskuista pilkistää keväisiä sävyjä.

Tipulla ei taida olla räpylöitä, mutten keksinyt miten muuten jalat olis toteuttanut.

En halunnut puvun olevan niin erikoinen ettei sitä voisi käyttää kotonakin ihan arkivaatteena. Tykkään ja poika tykkää, tämän kanssa on nukuttukin valmistumisesta asti.

Kotoa vaan

2011-04-06T11:59:00.000-07:00

Olohuoneesta

Helmililjat <3

Aplikoimalla "uusi" vaate

2011-04-02T11:35:00.001-07:00

Eikös tää oo tuunausta?

Neiti saa aika kasat vaatetta tuttavilta. Kiva, kun ei tarvitse itse ostaa, mutta toisaalta niitä ei saa silloin myöskään itse valita. Kaivelin kaappeja ja käsiini osui tämä Lingon & Blåbärin tunika kokoa 90. Noihan on kooltaan tosi reiluja vaatteita, ainakin meille eksyneet. Väri oli kiva, mutta joku tökki ja olihan siinä jotain osumaakin edelliseltä omistajalta. Suunnittelin, leikkasin, silitin ja aplikoin.

Kukan. Samalla tuli harjoiteltua aplikointia ja oon nyt aivan koukkuuntunut, olipa ihanaa. Pitää kaivaa lisää vaatetta joka kaipaa piristystä.
Tykkään käyttää lapsilla vaatteita, jotka menee pitkään. Tämä on nyt mekko ja ainakin vuoden päästä menee vielä tunikana legginssien kanssa, hyvähyvä.

Taakse vielä yksi lehti mielenkiintoa tuomaan. Ja pätkä farbenmixin väreihin sopivaa nauhaa niskaan, siitä ei tullut otettua kuvaa.

Tykkään kovasti, enkä vähiten siksi, että eräs pieni neiti rakastui mekkoonsa, niinkuin ensimmäisessä kuvassa näkyy <3

Osallistun tällä mekolla 37 tuntia vuorokaudessa blogin tuunaus haasteeseen.

Pupurätti

2011-03-31T07:13:00.000-07:00

Huomenna ollaan menossa ystävän luo ja tavataan samalla reissulla toinen, vauvautunut ystävä. Vauvelille tein unirätin. Meillä on molemmat saaneet vauvana unirätit ja molemmille se on tullut erityisen rakkaaksi, siksi tykkään antaa niitä myös lahjaksi. Nyt tein sen itse, toivottavasti äiti tykkää ja siitä saa tulla vauvalle rakas

Vihreälle velourille syntyi pupu, hame aplikoitu eri kankaasta ja kasvot "piirretty ompelukoneella", onko toikin aplikointia??? Rusetin kiinnitin kunnon solmuilla toiselle puolelle ettei irtoa. Tykkään, toivottavasti saajakin.

Kulmiin vielä muutama nauhalenkki.

Kukkuu!!! Tausta pinkkiä velouria.

Lötkölisko

2011-03-31T06:29:00.000-07:00

Unikuun terapiahuoneessa ihastuin hänen ompelemaansa liskokaulahuiviin. Tein oman versioni lahjaksi serkulle. Päältä joustofroteeta ja alta velouria, yksityiskohdat velourisia.

Jalkoihin tikkailin tuollaisia "näppylöitä", aiks liskoilla oo sellaisia???

Oma poika sai kokeilla ja ihastui enemmän kuin lahjan saaja, pitänee väkertää hänelle oma.

Alapuolelta vielä.

Ruusuja ja kynttiläisiä

2011-03-31T05:49:00.001-07:00

Muutamassa blogissa olen näitä nähnyt ja piti kokeilla, kun vallan puulla lämmitetään ja kynttilänpätkiä kertyy tasaiseen tahtiin. Sytykeruusuja siis, kananmunakennoista revin ja tein, lopuksi kastoin pariin kertaan steariiniin. Hyviä on, mä oon ainakin ollut käyttöön tyytyväinen ja onhan noi ihan kivan näköisiä lasipurkissa. Käpyjäkin laitoin pari kun joku niitä sisälle kantaa, oli myös hyvä.

Lähempää.

Lopuksi valoin vielä muutaman ulkokynttilän. Ylhäällä olevat valkoiset on valettu öljykynttilöihin jäävistä jämistä, mua aina ärsyttää kun joskus niihin jää tosi paljonkin, toivottavasti näin saan ne jämätkin poltettua pois. Lopuissa on sekalaisia kynttilänpätkiä tonnikalatölkeissä, kahdella sydämellä. Tuon yhden kokeilin tuollaiseen öljykynttilän muoviin. Pohdin pitkään, että mahtaako steariini palaa kuumemmalla kuin tuollainen öljykynttilä, jos näin on, toi ei välttämättä kestä sitä, mutta kokeilemalla sen huomaa. Ja näitähän poltetaan vaan kaukana talosta ja palamattomalla alustalla, eikä jätetä yksin (siltä varalta että innostuit itsekin kokeilemaan). Tää oli siis ihan ensimmäinen kynttiläkokeilu kun noita jämiä kertyy, jos niitä ei raaski pistää roskiin, niinkuin minä =). Jemmasin kaikki kauniin väriset vielä tuohon, pitää keksiä joku hyvä muotti mihin ne valaisin, onko sinulla ehdotuksia?

Merinovillojen siirto kangashyllystä vaatekaappiin

2011-03-20T23:51:00.001-07:00

Paapiin kangastuhoushaaste silmissä kaivoin tammikuussa kaikki merinovillapalat kaapista pöydälle ja pohdin mitä tarvitaan. Nämä valmistuivat helmikuun alussa suoraan lämpimän alusvaatteen tarpeeseen pakkasten takia. Ovat vaan jääneet bloggaamatta suoraan käyttöön päätymisen vuoksi. Kaikki kaavat suuresta käsityöstä, kaivan numerot esille jos joku tarvitsee, ulkoa en muista.

Tyttöselle siilimerinosta ruskeilla hihoilla aluspaita. Kaularesorin tein aika korkeaksi, että lämmittäisi. Hihansuuresorit tuota siiliä ihan pakon sanelemana, muita ei riittänyt.

Housut samaan sarjaan. Koko taisi olla 86, toivottavasti mahtuu ensi talvenakin. Näissä on kivasti tuota vaippavaraa, kun kaava oli alunperin vaippahousut.

Poikaselle aluspaita oranssista merinovillasta, helma vielä vaiheessa. Poika sai itse valkata värin, aika ihana tuli. Koko 110, olisi tarkoitus käyttää myös ensi talvi, jos mahtuu...

Taakse ompelin pätkän farbenmixin nauhaa.

Poikasen edelliset merinovillahousut alkoivat olemaan jo lyhyet, näihin jätin reilusti kasvuvaraa. Farbenmixin nauha näyttää pojalle miten päin housut kuuluvat.

Oli tarvetta toiselle merinovillaiselle kypärämyssylle, mutta alkoi kankaat olemaan aika finaalissa, enkä sitä varten lähde tilaamaan. Tuli siis riemunkirjava, minut tuntevat tietävät ettei tämä ole minulle ollenkaan ominaista, mutta yllätin itsenikin tykkäämällä tästä. Alareuna vielä ompelematta, kyllä se jo nyt on viimeistelty.

Ottobren hanskoja onkin vilissyt monessa blogissa. Viimeisistä tilkuista tein minäkin muutamat. Hiukan pidensin kaavaa ja resoria. On kyllä tosi kivat olleet päikkäreillä rukkasten sisällä. Samoin kauppareissuilla niitä on poika pitänyt, kun "ne eivät ole oikeat hanskat". Parit noista on ylimääräisenä jos jollain on tarvetta.

Samat hanskat käännettynä toisinpäin, ompelin ne niin, että voi käyttää kumminpäin vaan.

Poikanen juuri päikkäreiltä heränneenä ja täytyi tietenkin saada kokeilla.

Jos ensi talvena iskee merinovillan tarvetta pitääkin jo oikein ostaa kangasta, se on hyvä se. Merinovillaa jäi enää ihan pikkutilkkuja, aplikointiin tai jotain tilkkujuttua niistä enää saa. Hyvä minä =) Olen sen sortin kangashamsteri että yleensä kaikkea löytyy ihan omastatakaa. Olen päättänyt nyt olemaan ostamatta uusia kankaita ennen kuin vanhat mahtuvat pienempään tilaan... Pitää siis ommella, ommella ja ommella.

Neulottua taasen

2011-03-10T12:23:00.000-08:00

Pojalle neuloin liivin. Malli oma, neuloessa suunniteltu ja itse raidoitettu, kokona noin 110. Hui kun pikkuinen on jo iso. Äiti tykkää ja poika tykkäsi, vaikka haluaisikin tukkirekan kuvan tuohon eteen... Lanka oli joku vaippavillahousuihin ostamani, mutta nyppyyntyi niin etten siitä tehnyt kuin yhdet. Samaa olisi jäljellä näissä väreissä ja vielä ainakin vaaleanpunaisena.

Mä oon nyt ollut kovin innostunut tuosta neulomisesta. Sen saa helposti mukaan ja on jotenki helpompi jatkaa kuin ompeluksia, viisikin uutta neulottua silmukkaa on eteenpäin ja siinä ajassa ompelukoneelle ei ole vielä edes ehtinyt.

"Päähän, päähän" sanoo Vilma

2011-03-08T11:07:00.000-08:00

Neuloin itselleni pipon (tai oikeastaan kaksi, mutta vain tämä on esittelyn arvoinen). Olen tähän tositosi tyytyväinen, mukava päässä, lämmin, nätti ja tositosi helppo tehdä. Isäntä tilasi jo itselleen samanmoisen.

Silmukoita noin 98, neljäpuolen pyöröt ja novitan puroa, kaarnaa. Alussa 10 kerrosta sileää neuletta, sen jälkeen yksi oikein kerros ja kolme sileää, tämä toistuu kunnes korkeutta riittävästi ja päätin kaksi silmukkaa kerrallaan että sain siistin ja suoran sauman.

Kevät, tule jo

2011-03-06T03:37:00.001-08:00

Nämä aurinkoiset päivät eivät ollenkaan vähennä intoa ja kaipuuta... Pitäis jo päästä kasvattelemaan sitä ja tätä ja tota. Siemenkuvastoa on plarailtu ahkerasti, vanhat siemenet tutkittu ja uusien hankintaa suunniteltu. Järkevää olisi kuitenkin malttaa vielä hetki... Onnelsi aina voi fiilistellä ja valmistella.

Kurkistetaapas sisälle.

Nostin laatat kaikki ylös ja tasoitin lattian uudestaan, ja asettelin laatat uudelleen. Laitoin laatat nyt tuohon keskelle, hukkaan ne reunoilla menee kun joku kuitenkin tuppaa sinne sellaisen viidakon ettei reunat edes näy.

Puulatikko pääsi tähän ja sai sisälleen saavit ja ämpärit vedentarvitsijoita odottamaan.

Kannutkin odottaa jo. Noh, kaffelle sinne voi jo mennä kunhan pesee pöydän ja tuolit. Taidankin tehdä sen seuraavaksi. Aurinko lämmittaa jo niin, että siellähän on lämpöistä kaffetella.

Multarumba korkattu

2011-03-03T05:11:00.000-08:00

Kevät tuo kaipuun multaan.

Minulle ja kasveille.

Ensimmäiset kaksi pussia tuhottu. Käsittelyyn pääsivät soilikit, kehtolehti ja marmorisoihtuköynnös. Tavallisia soilikkeja oli 5 kappaletta, niistä tuli yhteensä 14 kasvia, lastenhuoneessa asuvat lilat eivät päässeet kuvaan. Näissä väreina muistaakseni pinkkiä ja valkoista, aika näyttää kuka on minkäkin värinen. Kehtolehdestä nappasin kolme poikasta juurtumaan, yläkuvassa oikealla alhaalla.

Amppelisoilikki oli kasvanut hurjaksi, rumaksi roikaleeksi joka tiputti lehtiäänkin raivostuttavan paljon. Sakset käteen ja tuloksena oli 8 sellaista, neljä isoa ja loput keskikokoisia. Yksi alhaalla oikealla.

Tämän marmorisoihtuköynnöksen kohtalona oli joutua "sisustuskasviksi"
hyllyn päälle syksyllä. Eihän se saanut tarpeeksi valoa ja vesikin unohtui useammin kuin kerran. Niin sitkeähenkinen kuitenkin, että tähän asti porskutti, nyt koki lopullisen kohtalonsa alasleikkauksen muodossa ja monistui yhteensä kolmeksi isoksi kasviksi.

Tässä toinen isoista marmorisoihtuköynnöksen aluista ja yksi amppelisoilikeista.

Mä en osaa juurruttaa oikein mitään vesilasissa, maljakot tulee likaisiksi ja ne vedet haisee ja näyttää ikävälle. Mä juurrutan kaiken suoraan multaan. Kasvi poikki, lajista riippuen pikku kuivatus, päivästä viikkoon varjoisassa paikassa. Mitä "pehmeämpi" kasvi on sen nopeampi istutus, lehtikaktukset eivät ota nokkaansa yleensä vielä viikossakaan, mutta kehtolehti pitää laittaa heti, soilikki viimeistään parissa päivässä. Mulla ne odottaa tiskipöydällä. Purkki täyteen multaa, sormella reikä ja kasvin alapää sinne, pieni tiivistys ja mullan pitäminen kosteana, muttei märkänä kunnes osoittaa kasvun merkkejä. Saviruukku tarvitsee tarkemman kastelijan kun se haihduttaa myös reunoistaan, niihin laitan usein muovipussin hupuksi, ei siis kokonaan pussiin. Näitä toimia kun suoritat riittävän monta kertaa, pääset samanlaiseen viherkasviviidakkoon kun mulla, mietit mihin tämänkin lykkäis ja apua jos nää kaikki lähtee kasvaa. Ihmeesti ne häviää syksyyn mennessä, näistä on kätevä napata tuliaiskukka kylään mennessä, lahjoittaa ihastelevalle vieraalle joku ja kyl mä niitä huutikseenkin pistän. Saa hiukan kuluja peittoon ja viherkasviharrastuksen iloa jaettua eteenpäin.

Vuoroaan odottaa pelargoniat, lahtikaktukset, mehilyhdyt ja monet muut ystävät.

Kun kasvi voi asunossa hyvin, voi ihminenkin =)

Rhipsalis kukkii

2011-03-03T04:57:00.000-08:00

Pitkästä aikaa tuli aihetta viherkasvipostaukselle. Muutama viikko sitten pimeässä ihmettelin mikä rhipsalista vaivaa, nuppuja!!! Paljon nuppuja. Ensimmäistä kertaa saan näitä ihailla. Ihanat on ja niitä on paljon =)

Ei tuo taida lehtikaktuksiin kuulua, muistaakseni rhipsalikset ovat ihan oma sukunsa, mutta laitoin silti lehtikaktuksiin kun on niin samantyylinen. Tästä näkyy, että paljon on vielä tulossakin.

Hyvää ystävänpäivää!!!

2011-02-14T03:51:00.000-08:00

Ystävänpäivänä minä leivoin kakun rakkailleni, keitin kaffet ja katoin kauniisti. Kahvi oli hyvää, kakku taivaallista ja seura suurenmoinen. Toivottavasti sinullakin oli hyvä päivä.

Pipo

2011-02-11T12:28:00.000-08:00

Sain pipotilauksen aiemman piposarjan innoittamana. Olikin hankala saada tuosta mallista aikuiskoko ilman, että se näyttää pirunsarvipipolta =). Taisin kuitenkin onnistua.

Tätäkin voi käyttää reuna taitettuna tai suorana.

Koneelta löytyi vielä joululahjoiksi menneitä

2011-02-11T12:14:00.001-08:00

Näitä jojoja tein muutamia joululahjoiksi. Olivat tosi ihania tehdä ja näihin saa hyvin hävitettyä tilkkuja ja noita loputtomia nappivarastoja. Taakse kätkin hakaneulat niin saa kiinni vaikka kassiin tms.

Tähän kassiin piilotin kerän lankaa ja annoin taitavalle neulojalle. Jos se sopisi vaikka keskeneräisen työn säilytykseen. Pellava kaksinkertaisena ilman tukikankaita, sydämet kiinnitetty kaksipuoleisella liimaharsolla ja aplikoitu kiinni. Koristeeksi laitoin noita jojoja.

"Vauvaova on pipi"

2011-02-04T06:48:00.000-08:00

"Äiti, vauvaova on pipi", "onko?", "joo, eemi uhma, pipi tuli"

Ja niinhän se olikin, kissa oli pureskellut oravan tassun rikki. Äiti otti lankaa ja neulaa ja korjasi sen. Se ei riittänyt, piti saada muumilaastari, koska se parantaa kaiken. Laitettiin muumilaastarikin. Sitten täytyi huilata. Poika otti ompelupöydältä vielä päättelyään odottavat tytön nukelle tarkoitetun peiton ja tyynyn, vei ne isin ja äidin sänkyyn ja peitteli oravan huolellisesti nukkumaan.

Kuulun siihen ihmistyyppiin, joka ostaa kirppikseltä kaikkea kiinnostavaa, nämä valmiiksi virkatut lappuset lähtivät mukaani euron parin hinnalla. Pohdiskelin ja pohdiskelin, mitä niistä tekisin ja huomasin ensimmäisen Mama- haasteen, nappi. Ajattelin osallistuvani tällä setillä siihen, mutta en ehtinyt blogata sitä ajoissa. Onneksi seuraavakin haaste, villa sopi =), toivottavasti ei haittaa vaikka tämä valmistuikin hiukan ennen villahaasteen julkistamista. Poistan, jos se häiritsee haasteen aloittajaa.

Tyyny ja peitto nukelle (tai oravalle). Tyynyn virkkasin ihan kiinteillä silmukoilla ja koristereunan kiinteitä silmukoita ja pylväitä yhdistellen.

Peittoon virkkasin neliöt yhteen kiinteillä silmukoilla ja vielä samanlaisen koristereunan. Lanka on Novitan nalle kukkaketoa, joskus ostin kerän kun ihastuin tuohon väriin, mutta kaapissa on ollut ainakin vuoden verran. Napit ovat mummilta lapsena saamiani. Lapset tykästyivet peittoon kovasti, nukkeja ja muita ötököitä peitellään ja tyttö tykkää nyppiä noita nappeja.

Jotain ihan muuta kuin käsitöitä =)

2011-02-04T06:18:00.000-08:00

Tai tarvittiin tässäkin käsiä. Siirettiin isännän kesäauto tuolta pellon keskeltä katon alle. Se olisi ollut syksyllä äärimmäisen helppo homma, ilmeisesti liian helppo, jarrut auki (jumittuvat kiinni jarrutettaessa), auto käymään ja ajamaan. Meillä nämä hommat on tapana tehdä äärimmäisen vaikeasti. Kaivoimme siis autoa lumihangesta ensin lapiolla, lunta oli paikoitellen vain katon korkeudelle. Sen jälkeen lähdettiin ajelulle hurjaa 100m/2h vauhtia. Isäntä veti traktorilla, pikkuveli työnsi takaa ja minä väänsin rattia kaikin voimin. 100 metrin jälkeen kaikki kyllästyivät. Veli lähti takaisin kotiinsa ja minä & isäntä muihin töihin. Seuraavana päivänä olimme vähemmän kyrpiintyneitä tähän projektiin ja jatkoimme. Isäntä avasi molemmat takajarrut ja vapautti jumiutuneet jarrupalat, koska päättelimme homman olevan astetta helpompaa jos takapyörätkin pyörivät. Isäntä ja poika vetivät taas traktorilla, minä sain jo käynnistää auton ja "ajaa" oikeasti tyttären kera. Autossahan on luonnollisesti tällaista talvea varten kesärenkaat eli ajaminen oli hurjaakin hurjempaa, traktorin vetämänä se jopa liikkui. Viimein saimme auton sisään talliin ja isäntä hyrisi tyytyväisenä taputellen uskollisen ystävän peltejä ja tutkimalla parin matkalla tapahtuneen kolauksen aiheuttamia vaurioita. Penkkien välissä oli hääkutsu 070707, silloin oli viimeksi ajossa, ehkä tänä kesänä?

Maanantaihaaste venahti

2011-01-18T13:02:00.000-08:00

Tämän viikon haastekankaaksi valitsin tämän huutonetistä kauan sitten huutamani bambusilkin (luultavasti). Kuului johonkin pakettiin, josta halusin muuta. Lopulta tuhosin kyllä tämän lisäksi kaikki merinovillatkin, niistä myöhemmin lisää. Ihan valmiiksi eivät ehtineet, tarkkasilmäiset huomaavat neulat helmoissa ja bloggauskin jäi tällepäivälle eileisen jäätävän migreenin takia, mistähän sekin mut taas löysi, noh seittemältä sänkyyn ja yöllä herätessäni päänsärky oli pois ja vei unen mukanaan =)

Kuvat väärinpäin, eli aloitin alinna olevasta paidasta ja jämistä sain itselleni vielä ohuen kypärämyssyn pipon alle.

Tosi ohutta luirua tämä kangas ja siksi oli tosi hankala ommella. Ei meinannut saumuri olla ollenkaan kanssani samaa mieltä, saumat eivät ole huippusiistit vieläkään, mutta kelpaa minulle. Pikakokeilun jälkeen ihana lämpimän tuntuinen kangas ihoa vasten, oli oikein ylellisen tuntuista, tästä taitaa tulla lempialuspaita lopputalveksi. Kaava suuri käsityö 1/10 tapojeni mukaan runsain muutoksin, pidensin ainakin helmaa ja kavensin hihoja, taisin niitäkin pidentää.

Haasteen alku löytyy siis täältä

Kevättä köökiin

2011-01-14T03:56:00.000-08:00

Keittiön pikkutaso sai uuden asetelman erilaisista pulloista ja parista koeputkesta. Joulun orkideoista katkenneet kukat laitin ilahduttamaan veteen. Koeputket olivat jo kerran kirpputorilla myynnissä, mutta onneksi eivät menneet harmi vaan, että hajoitin toisesta lasin.

Lipaston päälinenkin uusiutui ja lipasto vaihtoi seinää, nyt tuntuu näin päin taas hyvältä. Mulla ois kauhea talokuume päällä, pitänee vaan vaihdella näitten huonekalujen paikkaa, se on helpompaa kuin kokonaan muuttaminen. Ja vois lopettaa noiden toinen toistaan ihanampien sisustusblogien lukemisen ja nauttia omastaan. Vaikka ihan pikkuinen lisätila ei olisi huonosta, keittiöön ja eteiseen sitä haikailisin, mutta onneksi pian on kesä ja molemmat näistä siirtyy pihalle.

Lipaston päälle toin piharakennuksesta vanhan ikkunanpokan, kiinnitin siihen mummin kutoman pitsiliinan ja rakkaita tai merkityksellisiä valokuvia. Vaaka, pieni lasinen kulho ja hyasinttien kippa kirppislöytöjä, eri aikaan löytyneitä ja osa täällä esitettyjäkin. Kannu isännän metsälöytö. Pitsi myöskin mummin virkkaama. Sintit sai jäädä, kun pukkaavat lisää kukkia.

Hedelmät kerrosvadillaan ja kirppisliina.

Isännän viimesyksyisen sienireissun saalis =) Puhtaaksi tuota ei enää saa, mutta kaunis on ja kertoo tarinaa. Sipulikukkia tähänkin haikailen, kunhan kerkeän hakemaan.

"Äiti, tee minulle peitto"

2011-01-11T11:39:00.001-08:00

"Tästä ja tästä". Ja äiti teki, mistä lie keksi yhtäkkiä tarvita peiton, mutta tilaus oli niin suloinen ja esitettiin niin määrätietoisella äänellä, että olihan se toteutettava. Itse poika valkkasi ikasyrilta tulleen koneet interlockin ja taustaan ruskeaa joustofroteeta. Eikä muuten mene nukkumaan ilman, kulkee välillä autossakin mukana. Ihana niin =)

Jampparamppakin halusi esiintyä.

Tervetuloa uudelle lukijalle =)

Maanantaihaaste vol 1

2011-01-10T12:05:00.000-08:00

Lupasin osallistua Paapiiblogin kangasvaraston pienennyshaasteseen . Maanantaisin bloggaan jotain mihin käytän kaapissa kauan marinoituneita kankaita. Aloitin parista puuvillan palasta. Muumi on vanhaa aluslakanaa, ostin sen kirppikseltä pojalle, mutta se olikin ihan omituisen mallinen ja kokoinen, ei käynyt meille alkuperäiseen tehtäväänsä oikein mitenkään. Kissaa olen joskus itse ostanut liian pienen palan mihinkään, mikälie ajatushäiriö se oli. Ja puput ovat esikoisen mummulalakanan jäännöspala. Kaikkia kyllä on tuossa vielä valmiiksi leikattuna, mutta ompelemattomana, lupaan parantaa tapani seuraavaan maanantaihin mennessä =)

(Joo, tämä on vinottain, mutta kokemuksesta tiedän, että kun blogger alkaa tän asian kanssa tökkimään siihen ei auta mikään(tai jos auttaa, niin kerro se mullekkin pliis))

Neuvolakortin kansia siis kuusi kappaletta, kahdet meille, kahdet meni jo lahjoiksi ja kahdet lahjakaapin uumeniin odottamaan sopivaa hetkeä pompata esille. Ohje upeasta villapata kiehuu blogista. Hiukan taisin ohjetta soveltaa niinkuin tapoihini kuuluu.

Omalle pojalle jouluksi

2011-01-09T11:53:00.000-08:00

Liian pitkä tuli, menee varmaan syksyllä, nyt pohdin teenkö vielä toisen lyhyempänä. Mulla on paha tapa leikata aina niin pitkää kun kankaasta tulee, tai pohdiskella että mitä siitä lopusta saa jos nyt leikkaan tästä ja tästä. Toikin 5 ylimääräistä senttiä ois ollu laatikossa aika turha, mutta liikaa lahkeissakin, vaikeaa. Kaava Viimevuoden viimeisestä ottobresta, mutta ilman hihoja ja muutenkin yksinkertaistettu, niin ja pidennetty =) ja lahkeisiin tein tollaset levennykset.

Ihana vetoketju myllymuksuilta.

Oikeat taskut, hyvin onnistui ensimmäisiksi.

Apinoita, suloisia ja nämä värit on nyt aika namut mun mielestä. Keltainen, ruskea, vihreä, ne häviää kaapista ekana.

"Tästä Onni tyttää", sanoi poika kun paidan näki. Paita oli pari kolme kertaa päälläkin vaikkei helmaa ollut vielä viimeistelty. Äitikin tykkää.

Joustofroteeta, kauan himoitsin tätä myllymuksujen sivuilla, mutta aina oli loppu. Kun vihdoin sain sitä pesin ja kutistin sen, siitä asti on makoillut kaapin pohjalla ja nyt tää paita on jotenkin... plaah, jotain puuttuu. Pitänee koittaa vaikka aplikoida siihen joku kuva.

Tuomas veturi paidan äiti suunnitteli yöpaidaksi, mutta poika ylensi sen jokapaikassakokoajanpaidaksi, hyvä kun pyykkiin sai laittaa. Noh, saaja tykkää, sehän se pääasia on =) Trikoot jättirätin palalaarista. Housut pitäisi tähän vielä tehdä, jos se öisin saisi olla päällä, joku on kutistanut pojan housuja. Niin ja paita on suora, tarkistettu, kuvaaja ei osannut.

Hyvää uuttavuotta!!!

2011-01-01T12:34:00.000-08:00

Uudenvuoden koristeeksi ulko- oveemme päätyi itse punomani kranssikori kera valkoisten hyasinttien. Hyasintit pysyvät kuosissa niin kauan kuin pakkasta riittää, toivottavasti koko talven. Piti laittaa jo jouluksi, mutta ensimmäisen hyasinttierän kuivatin piloille ja nämä aukesivat vasta nyt.

Sisällä ne olivat kirppikseltä taannoin bongaamassani purkissa. Sama malli kun meillä jo aiemmin olleissa sydänpurkeissa. Kaunis koriste tuo ruskeakin.

Keittiön ikkunan ihanat kuurankukat, joille ei kyllä kuva tee oikeutta. Vanhan talon ihanuuksia.

Oikein ihanaa ja onnellista uuttavuotta kaikille!!!

Vielä muutamia joulusisustuskuvia

2010-12-31T04:45:00.000-08:00

Tässä vielä pieni joulupläjäys ennen kuin alan siivoamaan pois.

Oikein hyvää uuttavuotta kaikille!!!

Kirppikseltä löytyi kivaa

2010-12-31T00:05:00.000-08:00

Löysin kaksi tällaista paperikelloa eiliseltä kirppisreissulta. Toivat minulle mieleen lapsuusjoululaatikoiden avauksen, koskaan en muistanut mikä oli tuo kiehtova "korkokenkä" laatikossa. Siihen ei saanut koskea ettei se hajoa, sen ripusti aina jompikumpi vanhemmista. Nyt saan availla ja sulkea niitä itse =) Ylempänä viinimmän punainen siron mallinen kello ja alempana oikein joulunpunainen muistaakseni ihan samanlainen kuin se lapsuuteni paperikello.

Poikaselle paita joustofroteesta, koko 150, että kasvuvaraa löytyy. Tuo oli niin kamala, että se oli ihana =). Ensin järkytyin sen nähdessäni, mutta joku, halvan hinnan (0,40), lisäksi siinä kiehtoi... Nyt se näyttää jo kivalta (ei isännän mielestä). Ihan pesemätön, kotimainen yksilö lapun perusteella.

"Tilkku"peitto joululahjaksi

2010-12-30T23:32:00.000-08:00

Tein punaiseen tupaan maalle sopivan "tilkku"peiton lahjaksi. Päälinen Iinulta ostettua puuvillaa, alla lakanaa ja välissä fleese.

Taustaan tein tuollaisia solmuja.

2010-12-29T04:11:00.000-08:00

Edellisen serkun kaksoissiskolle yöpaita samaten koossa 128. Mikkiminni trikoota ja helma+ hihojen pidennys velouria. Edessä ja takana erilainen kuva.

Joulupaketteihin eksyneet

2010-12-29T03:59:00.000-08:00

Serkulle pari yöpaitaa ja housut. Kokoa 128. Ylempi kierrätyspaidasta, laitoin kuvan selkäpuolelle ja tekstin eteen. Tuli aika hauska.

Työkalutrikoo ja housujen kangas jättirätistä.

Jatkoa viimevuotisiin

2010-12-21T13:20:00.000-08:00

Viimevuotinen joululahja. Itse ei silloin tullut otettua kuvaa, nyt kaivoin lahjan saajalta saamani kuvat tietokoneen syövereistä. Oli muuten tosi kiva neuloa, mutta mahdoton korjata jos silmukka putosi.

Lämpöistä villaa

2010-12-21T12:57:00.000-08:00

Melkein vuosi sitten valmistuneet kovassa käytössä ollut siilimerinovillainen alussetti pojalla. Jääneet bloggaamatta kuvaien puututtua, nyt oli sopivasti kamera kädessä. Paita ja housut kokoa 100, ohje suuresta käsityölehdestä, olikohan se 2/10 kun nämä oli. Tein silloin heti ja ovat ilokseni vieläkin oikein sopivat, toi neulos joustaa sen verran, että sopinevat kevääseen asti.

Ruokaa kaikkialla muualla paitsi suussa..

2010-12-21T12:49:00.000-08:00

Kyllästyin pesemään vaatteet joka ruokailun jälkeen. Päätin tehdä ruoka"lapun" joka oikeasti pelastaa vaatteet. Tämä toimii. Hihat tuli hiukan liian kapeat, tahmaa laitettaessa nyt, kun on paksut vaatteetkin päällä, kesällä käy varmasti tosi hyvin. Teen toisen leveämmillä hihoilla ja laitan vielä vuorikankaan, kunhan kerkeän.

Pipojapipoja

2010-11-29T06:45:00.000-08:00

Tuossa syksymmällä kun näistä pakkasista ei ollut vielä tietoakaan ompelin jämäpaloja kaapista pipoiksi. Malli kaikissa suunnilleen sama, koot muodostui kankaan koosta. Kaikki kaksinkertaisia, osassa velouri kahteen kertaan, osassa trikoo, osassa yksi molempia. Viidakkoja valmistui kaksi, tässä kuitenkin sama pipo molemmilla lapsilla. Toi on kiva, pitkään sopiva malli kun korkeutta voi säätää taittelemalla reunaa.

Anteeksi, tämä kuva ei suostunut tulemaan oikein päin vaikka miten kääntelin. Molemmissa sisällä keltainen velouri, toinen muotoiltu suojaamaan enemmän myös niskaa, mutta heti menee toi taittomahdollisuus ja pipo pitää olla juuri sopivan kokoinen.

Tuplavelourit.

Trikoota tuplana. Pöllöjä tein kaikkiaan kolme.

Oikealla velouriset ja kaksi muuta trikoota.

Osa jäi meidän käyttöön, osa meni lahjaksi, osa myyty ja osa vapaana.

Porohirvi

2010-11-20T10:01:00.000-08:00

Meiltä kaadetiin pari koivua tien vierestä, kun näyttivät huononevan ja huononevan vuosi vuodelta. Saatiin hyvin polttopuita ja risujakin tosi paljon. Niitä vuohien nakertamia oksia piti kadottaa johonkin, niin tein tällaisen elukan tien viereen vanhojen hevoskärryjen vetäjäksi. en tiedä mitä tuo esittää, mutta aika sympaattinen otus siitä tuli.

Pinta on ihanan elävä kun koivuissa kasvoi kaikenmoista jäkälää yms.

Lämpöä jalkoihin

2010-11-19T00:09:00.001-08:00

Nämä sukat kudoin jo kauan sitten, olisiko ollut kevättalvella 2009. Siitä asti ne lojuivat laatikossa päättelemättä. Nyt alkaa meidän vanhat villasukat menemään puhki enkä ole ehtinyt uusia neulomaan. Muistin ihanan vaaleanpunaiset laatikossa, päätteli ja tadaa, äidille uudet villasukat.

Kierrätysötökät lapsille

2010-11-09T05:30:00.000-08:00

Äiti teki lapsille omat pehmoiset halieläimet pojan kummitädin vanhoista varvassukista. Kivat tuli ja molemmat tykkäävät omastaan. Poika sai valita itse omaansa silmät, nenän ja navan.

Vasemmanpuoleinen on pojan Hilpertti ja oikealla tytön Hertta.

Huivit oli kiva virkata. Ensin virkkasin noin kolmekymmentäsenttiä ketjusilmukoita ja sen jälkeen ekalla kerroksella jokaiseen lenkkiin kaksi ketjusilmukkaa ja kolmannella kerroksella kolme. (Mä oon vähän käsi noissa ohjeissa, toivottavasti ne "tavalliset" on ketjusilmukoita =))

Sauna

2010-10-27T11:39:00.000-07:00

Lupailin joskus lisää kuvia saunasta. Nyt sinne on saatu hiukan lisää kamaa, vaikka keskeneräistäkin on vielä. Sauna näytti juuri korvaamattomuutensa, kun vesipumppumme sanoi poks ja lakkasi toimimasta. Ilman saunaa ei olisi elo onnistunut, siellä pestiin ihmiset ja astiat.

Ulkoa pimeällä.

Löylyhuoneen valaistusta.

Vielä muutama valoisa kuva. Kirpputoreilta olen etsiskellyt valkomustia emalivateja saunaa varten, joukkoon mahtui myös punainen. Löylyhuone olisi tarkoitus sävyttää melkein mustaksi "nokisen" oloiseksi, mutta toteutus jäi ensi kesään.

Naulakko on peräisin 1800- lukuisesta savusaunasta, joka purettuna päätyi pihallemme, ihana!!! Piti oikein hankkia pari uutta pyyhettä saunan valmistumista juhlistaamaan. Lilakausi näköjään meneillään.

Kerrankin itselle

2010-10-27T11:21:00.000-07:00

Kirppikseltä löytyi ihanat lankakerät, kaksi kappaletta paksua villalankaa. Ei riittävästi villahousuihin, eikä oikein muuhunkaan. Kynsikkäätkös nämä nyt on? Ne niistä sai, itselle, ihan omat, ihanan lämpimät ja kauniit. Oon näköjään ihastunut nyt tuohon pamikkoneuleeseen, kun joka paikkaan sitä tungen.

Kädessä.

Kukkakimppu

2010-10-27T11:15:00.001-07:00

Ystävällä oli syntymäpäivät, tein hänelle kimpun puutarhan antimista yhteisen lahjan oheen. Olikin aika ihana piiiiitkästä aikaa sitoa jotain. Olen kovin tyytyväinen lopputulokseen.

Ja kuvat kyljellään, olen pahoillani, mutten saa niitä korjattua.

Nuppupeitto

2010-10-21T05:13:00.000-07:00

Minäkin tein nuppupeiton.

Kierrätysvillahousut

2010-10-21T05:00:00.000-07:00

Pengoin tilkkusaaviani ja käsiini osui tämä benettonin villapaidan loppu. Tein siitä vuosi sitten sen villavaippakuoren ja jäljelle jäi takakappale ja hihat. Ne muokkaantui tyttöselle villahousuiksi. Takakappale housuosaksi ja hihoista lahkeet. Hiukan oli naftisti tuota tavaraa ja tuli vähäsen tiukat, mutta sopii kuitenkin. Lahkeita olisi hiukan voinut kaventaa, mutta menköön näin. Kovassa käytössä ovat jo olleet kun lattiat taas viileni.

Jatkankin heti niin ei jää

2010-10-04T04:21:00.000-07:00

Mainitsinkohan alkukesällä kasvihuoneprojektista? Sain vihdoin oman kasvihuoneen, aina olen muiden huoneissa huokaillut, ohiajaessa ihaillut ja lehdistä haaveillut. Nyt, minun vuoroni =). Meillä oli sellainen pressutalli kesäautolle, vuodet teki sille tehtäväänsä ja pressujen uusiminen olisi ollut ainut keino pelastaa se. Minäpä keksin paremman idean, kasvihuonemuovi =). Rakas mieheni ahkeroi porakoneen, muovin ja lautojen kanssa ja minä sain sen. Kesän siellä kasvoi jo sitä ja tätä.

Mansikkamaissikasvusto käy koristeestakin, ihana. Ja kahisee ihanasti liikkuessaan, rauhoittaa.

Vesimeloni, oma kasvattama. Ystävä toi taimet. Hyvää oli vaikka pieneksi jäikin. KIITOS!!!

Kesäkurpitsaa, pitkää vihreää,

Keltaista,

Pyöreää palloa.

Kurkkua avomaan,

ja kasvihuoneen.

Kirsikkatomaattia punaisena

ja tummana.

Näiden lisänä talvikurpitsaa, tavallista tomaattia, amppelitomaattia ja keltaista tomaattia, papuja, hajuherneitä, pasuunakukka, verenpisara, pelargoneja, lumihiutaletta, yrttejä. Nämä kaikki nauttivat kesästä huoneessani. Odotan jo ensi vuotta ja uusi kasvatuksia. Olen monta asiaa viisaampi ja rikkaampi, ja entistä innostuneempi. Harmittaa vain kun joutuu koko pitkän talven odottamaan. Tule jo tammikuu ja siemenkuvastot!!! Ja kiitos ystävälle taimista, hyvin kasvoivat ja kaikki tuli syödyksi.

Mä oon ollu saamaton

2010-10-04T03:56:00.000-07:00

Mä oon tästäkin langasta aloittanut ja lopettanut, jo useamman kerran... Ensin siitä piti tulla poncho, mutta sitten löysin sellaisen kirppikseltä, purin pois, sitten aloittelin paitaa, tuntui kovin pitkältä projektilta, purin siis pois... Noh, nyt siitä olisi tulossa sellainen kaulurihuppusydeemi (onkohan semmoisella joku ihan oikea nimi?) joita nyt on näkynyt lehdissä. Toivottavasti jaksan tehdä sen valmiiksi, mä oon vähän huono tuossa neulomisessa, taidan neuloa vaan neulomisen ilosta koska niin harvoin noita saan valmiiksi.

Tässä se ihana, lämpöinen poncho, kolme euroa, ei paha =) ja lämmittää. Mulla on kylmä, kesällä oli saamaton olo kun oli kuuma, nyt on kylmä... Mä en oo varmaan koskaan ollu näin saamaton, mistäköhän juontaa... Ehkäpä siitä ettei kohta vuoteen ole tarvinnut nukkua koko yötä... Tai sitten lapset vaan imee mehut... Ja kaikki keskeneräiset projektit, joita kuitenkin koko ajan vaan tulee lisää...

Vai onko se tämä helkatin allergia joka jyllää nyt pahimmin ikinä. Mä en anna sen kyykyttää, vaikka se nyt kovin koittaakin... Huomaan jo niistäväni paperiin kun en ehdi tarpeeksi nopeasti pestä kestoversioita... Noh, vielä mä saan aikaiseksi ja paljon, tää on nyt joku kausi, ja menee ohi. Kiitos kärsivällisyydestänne!!!

Ja toinen...

2010-09-29T11:31:00.001-07:00

http://vauhtivekaratjaaidinvaatebuumi.blogspot.com/2010/09/aanestysarvonta.html#comment-form

Lupaan oikeaa boggaustakin tässä lähipäivinä =)

Arvontamainoksia taasen

2010-09-29T11:25:00.000-07:00

http://lapinkantalossa.blogspot.com/2010/09/nyt-on-aika-arvonnan.html

Neljän vuoden jälkeen

2010-08-12T02:53:00.000-07:00

Olemme asuneet täällä nyt neljä vuotta. Molemmat yhdyimme mielipiteeseen, että sauna on yksi tärkeimmistä projekteista. Täältähän oli saunoja purettu peräti kolme kappaletta, eikä yhtään siis ollut jäljellä tänne tultuamme. Suunnittelimme sitä ja tätä. Autotalliin piti tulla saunatilat, kun automme ei sinne mahdu. Sitten sitä ajateltiin piharakennuksen molempiin päätyihin, ja keskelle. Sitten päätettiin rakentaa kokonaa uusi rakennus saunalle. Ja koko ajan aikaa kuluu. Eikä mitään tapahdu. Löytyy polttopuiksi tuomittu vanha hirsisauna 1800 luvulta. Mies ystävineen purkaa sen ja tuo tänne, päätetään tehdä siitä meille sauna. Syntyy lapsi, syntyy toinen ja aina vaan ollaan ilman saunaa. Vanhan saunan kokoaminen alkoi tuntua liian vaativalta kahden pienen lapsen kanssa, siinä kun ei haluta oikasta. Ostettiin siis kevythirsinen rakennus ja pystytettiin se pihalle (Tässäkin kesti hiukan kauemmin, kuin miltä se tässä vaikuttaa). Nyt se on piippua vajaa, lauantaina me saunotaan. Luonnollisesti sisustelin jo vähän.

Tämä sohvaihanuus on odotellut piharakennuksessa pari vuotta inspiraatiota maalien poistoon. Inspiraatio löytyi kun saunakamariin tarvittiin istumapaikka. Siinä voi tarvittaessa myös nukkua, jos saamme yövieraita. Se on tarkoitus vielä jossain vaiheessa käydä kunnolla läpi. Siitä on syöty yksi jalka aikas huonoksi ja tuo päälikoriste puuttuu. Isäntä tekee sen, korjaa lahot ja maalaa sen. Ensimmäisessä kuvassa näkyy hyvin todennäköinen tuleva väri. Siitä piti tulla valkoinen, olenhan aina haaveillut valkoisesta puusohvasta, mutta kun raaputtaessani löysin tuon roosan värin ajattelin palauttaa sille sen historiaan jo aiemmin kuuluneen värin.

Sähköjä ei laiteta, niin on pakko käyttää paljon kynttilöitä ja sehän on vain ihanaa. Kurpitsat itse kasvattamiani.

Tämä peili on sisällä kierinyt ja pyörinyt löytämättä paikkaansa, olisikohan sen paikka täällä?

Singeripöytä päätyi nyt tänne. Tuo meidän pienempi lapsonen on niin vauhdikas tapaus, etten pysty häntä pitämään irti tästä. Pelkään pikkusormien loukkaantumista ja poistin sen ainakin joksikin aikaa pois tytön silmistä.

Pikkusaunatonttu isoveljineen muutti jo saunan puolelle vaikka hiukan vielä puuttuukin.

Hylly pesuaineille. Opiskeluaikoina koulun roskalavalta sen pelastin ja maalasin. Tykkään edelleen.

Tuo rakennus oli puuvalmis ja siihen se tältä vuodelta taitaa jäädäkkin. Suunnitelmia taas on, mutta meillä tuntuu toi kypsyttely aina vievän aikaa, eikä haluta katua ensi vuonna. Saunasta haluaisin "nokisen", vanhan savusaunan tuntua ilman liekinheitintä kuitenkin =). Pesuhuone maalataan, sanoin saunakamari, värit selvinnee jossain vaiheessa. Ja se 1800 luvun hirsisauna pystytetään vielä jonain vuonna johonkin meidän käyttöön. Siihen saakka saa nyt sitten rauhassa pohtia mitä siltä halutaan. Ruohokatto, vanhat hirsiliitokset, nokiset seinät, kivistä muurattu kiuas...

Paapii arpoo ihanuuksia

2010-08-12T02:52:00.000-07:00

Sadonkorjuu alkaa

2010-08-10T04:27:00.001-07:00

Niin se vain tämäkin kesä kääntyi syksymmälle puolelle. Kuukausi sitten alkoi tulemaan jotain satoa, kurkku tai kurpitsa silloin tällöin. Nyt niitä saa keräämällä kerätä ettei kasva kaikki yli. Ihanaa kun saa nyt poimia kevään töiden hedelmiä. Pojallekkin ihmeen aikoja kun hän saa ihmetellä kylvämiensä kasvien aikaansaannoksia.

Koristekurpitsoja, kylvin kolmesta eri pussista ja sain paljon erilaisia niinkuin toivoinkin.

Terassin uutta edustaa. Nyt on ollut hyvä ilma siirrellä vanhoja kivijalkakiviä =).

Oikealla pallokesäkurpitsaa. Siitä tykkään tehdä täytettyjä kesäkurpitsoja. Kahdesta tulee vuoka täyteen ja ovat helpompia käsitellä kuin pitkät sukulaisensa.

Tavallisia kesäkurpitsoja, vihreää ja keltaista mallia. Lisäksi pari tavallista kurpitsaa, pienikokoista lajiketta.

Pääsiäiskaktus

2010-07-19T11:25:00.000-07:00

Tämä uskollisuus kukkii joka vuosi. Tänä vuonna kukat olivat poikkeuksellisesti vasta kesäkuussa, yleensä kukkii maalis huhtikuussa ja monasti on nuppujen takia mullan vaihtokin jäänyt. Tänä vuonna vaihdoin suurempaan, siksi varmaan kukintakin viivästyi. Kukkia oli enemmän kuin aiemmin, noin 10 kpl. Itse kasvi meni huonon näköiseksi kukittuaan, mutta eiköhän tuo ensivuodeksi tokene.

Kesäistä

2010-06-21T12:40:00.000-07:00

Tuli kuvailtua keittiön pöytää, tai tavaroita siinä. Poimulehti on niin ihana, kesäinen leikkokukka. Pari puskaa puutarhaan ja saa pitkän aikaa poimia niitä maljakkoon. Sitruskannu on ollut jo monta kesää suosikki =). Samoin lime väri, aiemmin kyllästyin nopeasti ja vaihtelin värejä usein, nyt huomaan pysyväni pitkälti samoissa ja skaala on kutistunut. Limeä, valkoista, beigeä, pinkkiä, lilaa... Ehkä se taas muuttuu tai sitten ei...

Vanhapoika

2010-06-16T13:16:00.000-07:00

Pahoittelen huonoja kuvia, olinkin ottanut vain pari ja molemmat epätarkkoja. Vanhanpojan ensimmäinen kukka tälle vuodelle. Se on upea, aina yhtä upea, eikä siihen kyllästy. Yli kahdenkymmenen vuoden ajan minulla on ollut kunnia ihailla näitä lähes vuosittain ja silti se on joka kerta yhtä ihmeellistä. Lapsena istuin monet illat katsomassa kun kukka aukeaa, terälehti kerrallaan se värähtää auki illan aikana ja elää vuorokauden. Isoäidillani oli näitä monta ja isoja, niissä saattoi olla kolme neljä kukkaa kerrallaan. Tai sitten useammassa oli yksi. Niitä oli valkoisilla ja vaaleanpunaisilla kukilla, valkoiset tuoksuivat vahvasti, tämä vaaleanpunainen ei. Tämä on isoäitini kaktuksen poikanen, kohta jo parikymmenvuotias.

Lasten pikkuserkulle pinkkiä

2010-06-13T13:34:00.000-07:00

Pinkistä pilvitrikoosta paita tytölle. Koko n.100. Valehelmalla, merkein höystettynä.

Kolmiohuivi (anteeksi, silittämättä) samasta kankaasta. Reunaan laitin myös pätkän nauhaa.

Ja (toistaiseksi) parittomia

2010-06-13T13:26:00.000-07:00

Ketut ja karhut joustofroteesta housut.

Vaaleansiniset velourshortsit. Laitoin nauhat lahkeeseen ja vyötärölle.

Vaaleansiniset, lyhyet joustofroteeshortsit

Nämä bloggasin erikseen, koska ovat "vääränvärisiä" muiden vaatteiden kanssa. Näihinkin on suunnitelmissa yläosat, joita muutenkin tarvitaan enemmän. Huppareita olisi myös tarkoitus väsäillä ja takit lapsosille, mutta ehkä sen tilkkupeiton jälkeen.?.?.?.?.? Suunnitelmia siis on, aikaa ei niinkään. Pikkuhiljaa...

Pojan vaatteet jatkuu toisilla sävyillä

2010-06-13T13:11:00.000-07:00

Kokokuvaa yhdistelyajatuksista. Farmipaita, ruskeat joustofroteehousut ja limet shortsit esitelty täällä aiemmin (anteeksi silittämättömyys). Vihreät ja vaaleanturkoosit velourhousut lindeksin. Muut seuraavana koossa 104.

Ihanaa viidakkotrikoota paita. Poika tykkää tästä kankaasta itsekin kovasti.

Turkoosi apinaleijona, tätähän oli jo keltainen edellisessä postatuksessa.

Turkoosivalkoraidallista velouria.

Pätkät nauhaa näyttämässä pojalle etupuolta ja tuomassa ilmettä.

Turkoosit shortsit velourista.

Vihreät joustofroteeshortsit, limetähtinauhoin.

Poikaselle vaatetta

2010-06-13T12:45:00.000-07:00

Pojan vaatevarasto alkoi näyttää kovin lyhyeltä ja talviselta. Viimevuotiset, itsetekemäni housut ovat tänävuonna oivallisia capreja, mutta pitkiä housujakin tarvitaan ja paitoja, joista mahtuu pää läpi, eikä napa vilku. Koossa 104 valmistui vaatetta, tässä keltaruskeaa.

Lyhythihainen paita apina leijona trikoosta.

Velourhousut

Ihanaa raidallista joustofroteeta

Apinajoustofroteeta. Tää on pojan suosikki, repi koneelta päälle ja sain kuvailla yömyöhään käytettyinä, siksi tahra =)

Ja vielä ruskeaa joustofroteeta.

Arvonta!!!!

2010-06-07T12:02:00.000-07:00

Ihana Ruttu- nuttu arpoo!!!

http://ruttu-nuttu.blogspot.com/2010/06/arvonta.html

Lehtikaktus

2010-06-06T03:01:00.000-07:00

Tällainen lehtikaktus otti ja kukki muutama viikko sitten. Kukkia oli yhteensä kolme, ensin kukki yksi ja kaksi muuta sitten yhdessä.

Kesäasu

2010-05-25T13:17:00.000-07:00

Poika sai maatilapaidan, tykkäsi itsekin ja varmisti vielä, että oliko se varmasti hänen eikä siskon. Ihana kuosi. Uusi Ottobre antoi valmiin idean toteutukseen, koko 104. Kiva malli, tossa on trikoita kasa, näitä tulee varmasti lisää.

Shortsit/caprit, mitkä nää nyt sit olis. Kaava muokattu uusimman ottobren trikoohousuista leveämmiksi, mutta silti pohdin voiko noita pojalla pitää vai onko liian tyttömäiset. Hyvin sopii paidan kanssa, molempiin laitoin myös farbenmixin turkoosilimeä pallonauhaa, housuissa lahkeessa ja edessä ylhäällä, paidassa sivusaumassa. Laitin ton nauhan tonne eteen ylös kun poika on nyt alkanut kokeilla vaatteiden pukemista itse, ajattelin jos menis oikein päin kun on merkki.

Olen täällä kyllä

2010-05-25T13:10:00.000-07:00

En ole kadonnut. Kiitos myös uusille lukijoille ja kaikille syvät pahoittelut pitkästä tauosta. Flunssa, rota, noro... Kaikki mahdolliset on sairastettu, toivottavasti loppu nyt. Paljoa ei ole tapahtunut, hiukan kuitenkin. Sain kasvihuoneen, vihdoin neljän vuoden odottelun jälkeen se on kasvatusvalmis. Viimeistelyjä puuttuu, mutta silti siellä voi jo idättää ja kasvattaa. Laitan kuvia kun hiukan vielä etenee. Keijunmekko on sieltä, tosin valmiina ostettu ja nyt pakoilee siellä kylmä tuulta. Tänään myös ompelukone ja saumuri lauloi, esittelyyn pääsevät valmistuttuaan kokonaan.

Tyttösetti koossa 104

2010-04-13T11:04:00.000-07:00

Tein ystävän lapselle kiitokseksi toisiinsa sopivan setin. Pinkki on ehdottomasti tytön väri ja olivat ilahtuneita kun tänään käytiin. Settiin kuuluu:

Trikoopaita. Aplikoidut pilvet leikattu pilvitrikoosta.

Housut musta trikoo, vyötäröllä resori.

Hame pinkistä pilvivelourista. Vuoritin yläosan trikoolla. Kiinnitys isoilla napeilla.

Takkihuppari pinkistä velourista vuoritettuna trikoolla, hupussa ja hihansuissa pilvitrikoo, muualla pinkki. Kiinnitys isolla napilla.

Setti ilman hupparia.

Ja koko setti.

Hoya carnosa `variegata`

2010-04-11T11:49:00.001-07:00

Hoya carnosa `variegata`, minulla pitkään asunut kukkanen. Alun sain ensimmäisestä harjoitusprojektista ennen suomen karsintoja joskus 2000-luvun alkupuoliskolla. Oksa oli kokonaan tuollainen punakirjava kuin kuvassa näkyy yksi oksa, jostain syystä yleensä kasvaa tuota keltakirjavaa, siksi olen ihan vähän epävarma tuosta lajikkeestakin.

Pikkuinen nuppunen.

Mutta katsokaas tätä, samaan aikaan neljä isoa kukkaa (yksi siis tuo ylemmässä kuvassa oleva nuppu). Paras saavutus mulle ikinä. Ihana, ei tuoksu ja tuo yksi kukka on hiukan erisävyinen kuin muut. Mutta niin kaunis.

Alhaalta.

Suurin osa koko kasvia. Pitkiä lonkeroita väsäilee joka suuntaan, joka vuosi olen saksinutkin ja myynyt pistokkaita, silti on vielä isoisoiso.

Harmi, että kukat näkyvät helpoiten väärinpäin. Pitää mennä lattialle maate, että voi ihailla, kaunis on.

Uutta ilmettä suunnitelmissa...

2010-04-05T22:01:00.000-07:00

Pikkuhuoneesta tuli meidän makkari useamman huonekaluvalssin jälkeen. Ovi johtaa vintille.

Tällaista olisi suunnitelmissa kunhan vanhat projektit valmistuu ja saan tämän aloitettua. Kaikkeen menee nyt niin paljon enemmän aikaa, tai siis omaa aikaa on niin paljon vähemmän, etten pysty tottumaani tahtiin. (Saattaa myös olla, että joku vaatii itseltään vaan yksinkertaisesti liikaa =)).

Eli uusi päiväpeitto meidän sänkyyn. Ihanan kesäiset värit, mä oon nykyään näköjään niin romanttinen ja ruusuinen =)

Mallailin niitä tollee tohon sängyn päälle ja hyvältä näyttää. Nyt pitää vaan ommella niin valmistuukin joskus =).

Sängyn päädyssä seinällä on tollainen ikkunanpoka, joka löytyi piharakennuksen vintiltä tänne muutettuamme. Siihenkin on tarkoitus jotain laittaa, mutta on vielä vaiheessa. Hyvännäköinen toki noinkin, hyvää vastapainoa mun muuten ehkä liiankin runsaalle sisustustyylille.

Hyvää Pääsiäistä

2010-04-02T10:40:00.000-07:00

Nappasin muutaman kuvan ennen välipalaa olkkarin kattauksesta.

Kirkkaassa mariskoolissa on joitain keraamisia munia ja pari kananmunankuoreen kasvatettua ohraa. Vaaleanpunaisessa turhuuden vallassa ostetut väreihin sopivat suklaakarkit.

Vaaleanpunaiset kynttilät bongasin kauppareissulla ja ne oli saatava.

"Ohramunia" päätyi muutama kattokruunuunkin. Ja kyllä, näätte aivan oikein...

Mä oon ommellut!! Uusi alusta talonpoikaissohvaan ja uudet tyynyt. Ihanaa kesää ja romantiikkaa, ruusuja, raitaa ruutua. Alusesta puuttuu vielä patja ja pohja, mallailin heti kun sain pääliosan valmiiksi.

Olisi ollut hurjasti nopeempi ja helpompi tehdä yhdestä kankaasta toi päälinen, mutta kyllä tohon uhratut tunnitt kannatti, tykkään tosi paljon.

Pilvipaita tyttöselle

2010-03-25T10:57:00.000-07:00

Pilvitrikoosta syntyi tyttöselle paita kokoa 68. Tarkkasilmäinen huomaa toisen puolen nepin puuttuvan, aina pitää puuttua joku osa. Noi on ihanan laadukkaita kankaita, sujuva ja kiva ommella, toivottavasti pitää värinsäkin hyvin.

Tämän haalarin kanssa tarkoitin pidettäväksi. Sopii minusta hienosti ja oli ihana päällä, hiukan tosin iso vielä.

Multarumban alku

2010-03-20T04:57:00.000-07:00

Blogin esittelyteksti lupaa viherkasviviidakkoa, mutta vähemmän siitä on viime aikoina juttua riittänyt. Yleensä olen esitellyt yksittäisiä kasveja sitä mukaa kun kukkivat ja sisustuskuvissa ne toki vilahtelevat. Minä tykkäisin kodista, jossa olisi muutama tarkkaan harkittu viher- ja kukkiva kasvi, mutta täysin hallitsematon ja vastustamaton intohimo kokeilla kaiken kasvattamista estää minua toteuttamasta tuota "kasveilla sisustusta". Viherkasvit ovat olleet elämässäni kauan, aina, uskoisin. Viimeisen viisitoista vuotta olen kasvattanut nykyistä kokoelmaani. Ne ovat minulle rakas harrastus ja elämäntapa, jota ilman tuskin pystyisin olemaan. Kun saan käsiini pienenkin kasvinpalan, minun on ihan pakko kokeilla, saanko sen kasvamaan. Kukkakauppatausta on nyt opettanut laittamaan huonokuntoiset ja "mielenkiinnottomat" kasvit pois, samoin jatkuva tilanahtaus, joka ei helpotu uusien kasvien hankinnalla ollenkaan. Olen myös oppinut minkälaiset kasvit saan kasvamaan ja viihtymään ja nykyään tulee harvemmin tehtyä virheostoja.

Kun kevätaurinko ensimmäisen kerran pilkahtaa minun on pakko aloittaa multarumba. Nyt se vimma iski maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Suuri osa pienemmistä kasveista on nyt istutettu, pojan huoneen kasvit ja isot kasvit on istuttamatta, intoa odotellessa voin esitellä tähän astisen aikaansaannokseni.

Takana vasemmalla valkoinen pelargonia edessään uusia pikkutaimia, keskellä joku pelargonia ja eturivissä riippapelargoniat. En enää muista niiden värejä, mutta sen näkee kun ne alkavat kukkia. Muut on soilikkeja, takana siniset, keskellä pinkki ja oikealla valkoisen. (Jos siis muistan oikein)

Laatikossa takana vasemmalla pari petunian pikkutainta. Oikealla takana kolme soilikkivauvaa. Kolme muuta laatikossa olevaa on lumihiutaleita, valkovaaleanpunaiset. Edessä pari pelargoniaa, joiden värejä en muista.

Vanhat pelargoniat, nää tarvis jo saksia kun on niin isoja, pistokkaita siis kaupan. Takana vasemmalla persikan värinen, seuraavana tuoksuva pelargonia, jolle sain eilen nimen: Pelargonium radens var roxum - lääkepelargoni. Oikealla takana oletettu mårbacka, hennon vaaleanpunainen siis. Vasemmalla edessä Hippeastrum rutilum - maatiaisamarylis, keskellä joku muu tuoksuva pelargonia edessään poikanen (joutilas) ja oikealla valkokirjavalehtinen aniliininpunainen pelargonia.

Limenvärinen kultaköynnös (Epipremnum pinnatum 'Golden Queen'), sen kuuluu olla tuon värinen. Marmorisoihtuköynnös (Aeschynanthus marmoratus) ja hopeaköynnös (Skindapsus pictus).

Takana vasemmalla kasvi, jolle tiedän vain myyntinimen "Big foot", jos joku teistä tuntee paremmin, otan vinkit mielellään vastaan. Vieressään jo kuollut puu, jota koitin tuossa vaiheessa vielä pelastaa. Reunimmaisena amatsoninlilja, joka ei jostain syystä viihdy minulla, olen saanut sen kerran kukkimaan ja siitä asti se on vain jurottanut ruukussaan kamalan näköisenä. En kuitenkaan vielä anna periksi. Keskimmäisellä rivillä vasemmalla kultaköynnös Epipremnum aureum 'Erich Gedalius'. Keskellä stpaulia, valkovaaleanpunankukkainen. Oikealla kehtolehti, ihana kasvi, joka tekee pikkupoikasia lehtiinsä. Edessä on "onnenapilaa" eli käenkaalia, purppuranvärisenä ja vihreänä, enimmäisessä vaaleanpunaiset kukat ja toisessa valkoiset. Ne talvetan mukuloina jossain verhon takana. Keväällä kun ne istuttaa uudestaan ne alkavat kasvaa. Näotäkin on ylimääräisenä.

Muutama pelargonian alku, punaisia muistaakseni ja maatiaisamaryliksen pentuja. Joutilaita, jos jotain kiinnostaa.

Vasemmalla takana itulehti, jolle tiedän vain myyntinimen "kalahari survivor". Vieressä itulehti bryophyllum sp. Oikealla takana ruusukejuoru Rhoeo (en muista loppua Pihapiirii??? Sä tiedät?). Ihana kasvi. karvaiset silitettävät, värikkäät lehdet, helppohoitoinen ja siniset stpauliamaiset kukat. Vasemmalla rivissä anopinhampaiden pentuja (joutilaita) edessään pari kaktusta joista oikeanpuoleinen on aito "vanhapoika", pitäisi olla valkokukkainen muttei ole vielä kukkinut. Juorun edessä pari Aaloeta. Kaktusten edessä minianopinkieliä (Sansevieria dooneri) pari ja kolme erilaista anopinhammasta. Ihan edessä vasemmalla valkokukkainen pääsiäiskaktus vieressään kaksi muuta lehtikaktusta, takana jättilehtikaktus ja edessä olevan nimeä en tiedä.

Takana vasemmalla anopinkieli (Sansevieria trifasciata jotain). Iso kaunislehtinen on yhdenlainen flamingonkukka, oikealla puolellaan tuoksuköynnös. Näiden edessä joku anopinhammas, tosi rotevakasvuinen verrattuna edellisessä kuvassa olevaan. Harmaa roikale on Sedum burrito, maksaruoho, jonkin sortin. Edessään lehtikaktus ja joku hoya, posliinikukka. Keskellä piikkikruunu (Eubhorbia milii var alba) valkoisine kukkineen vierellään hoya compacta. Ihan edessä oikealla on tuoksulehtikaktus. Valkojuovaisia anopinkieliä on kolme, Sansevieria trifasciata "aziz" niiden vieressä kolme samaan sukuun kuuluvaa nimetöntä.

Vasemmalla takana Neomarica apostolinmiekka ja oikealla pieni pullojukka. Hienohelma (Asparagus jotain) pääsi toisen limenvihreän kultaköynnöksen viereen. Kaktus on taas aito vanhapoika, tällä kertaa vaaleanpunakukkainen, olen sen kukkivana täällä esitellytkin. Isoäitini kasvatti, sain sen häneltä joskus kauan sitten. Oikealla edessä tuollainen karvalehtinen mehikasvi jonka nimeä en tiedä.

Hoya linearis - himalajanposliinikukka. Ihana kasvi, joka tekee joka vuosi noin 50 nuppua, mutta se on meillä tuolla olkkarin ikkunalla ja kahtena viime vuotena on tiputtanut ne kuivuuden takia. Tänä vuonna (taas) koitan kastella sitä säännöllisesti kriittisinä hetkinä, jos avaisi edes puolet nupuistaan.

Huh, jatkoa seuraa kun taas jaksaa. Jos kiinnostut joutilaista tai haluaisit jostain muusta alkuja niin kerro minulle, voin vaihtaa tai myydä.

Painotan tässä vielä, että en ole lukenut nimistöä pariin vuoteen ja jotkut nimet ovat saattaneet muuttua, joku voi olla väärin tai sitten en tiedä/muista sitä. Sanani ei ole laki, pyrin käyttämään kasveista niiden oikeita nimiä, mutta aina se ei ole mahdollista ja ennen oikean nimen varmistumista käytän tiedossani olevaa myyntinimeä tai muuta nimeä. Jos tiedät jollekkin toisen nimen haluaisin sinun kertovan siitä, minusta on kiva tietää näistä mahdollisimman paljon ja kaikki liikkeellä olevat nimet on yksi tietämisen arvoinen asia.

2VEE!!!

2010-03-15T03:47:00.000-07:00

Äidin pieni murunappula täyttää tänään 2 vuotta. Viikonloppu sujui juhlien, häntä ja isiä joka täyttää tasavuosia ensi viikonloppuna. Kuvissa lauantain tajoiluja kun eilisistä ei tullut otettua kuvaa. Ylinnä salmiakkitäytekakku.

Vasemmalla mariannehyydykekakku, oikealla leivokset ja kerroslautasella keksejä, keskimmäiset on itse tehtyjä. Suolaiset puuttuvat, oli ihan kinkkusienipiirakkaa.

Pari pyllyttelyalustaa

2010-03-01T10:33:00.000-08:00

Neiti ei tykkää vaipasta. Pylly on myös hurjan herkkä, ainoastaan luonnonkuidut käyvät (suurin osa ompelemistani vaipoista siis meni hukkaan kun ne eivät kuivapintaisina käyneet pyllylle). Ompelin siis lattialle pari pyllyttelyalustaa joissa on laminoitu velour toisella puolella niin ei mene pissit leikkimatolle (ei vaan tahdo neiti enää pysyä paikoillaan, ainakin pylly on alustan vieressä). Toinen puoli velour ja koristeina nauhoja. Nämä on hyviä myös vaipanvaihtoalustoine kylässä. Laminoitua velouria on vielä hiukan, ajattelin kaikki siitä ommella tällaisiksi.

Vielä vanhaa

2010-03-01T10:27:00.000-08:00

Tyttöselle hamonen omenajoustiksesta. Koko 56, mutta pidennetty, mahtuu vielä juuri ja juuri. Vähän toi pidennys näyttää kummalle, mutta oli liian lyhyt jo vastasyntyneenä niin tein helmaan jatkon.